Grocerant häivyttää ravintoloiden rajoja

Koronavirus on aiheuttanut ravintoloille päänvaivaa ympäri maailman. Moni ravintola alkoi myydä ruokaa uusia kanavia pitkin, osa hankki liikevaihtoa ruokakauppojen perinteiseltä tontilta.

Poikkeuksellisessa tilanteessa monet ravintolat alkoivat valmistaa ja kuljettaa koteihin fine dining -tasoisia annoksia, esimerkkinä uutta tuloaan tekevä Finnjävel, joka on vienyt suomalaisen perinneruoan, fine diningin ja kotiinkuljetuksen aivan uudelle tasolle.

Samankaltaista korona-ajan uusyrittäjyyttä nähtiin myös maailmalla. Britanniassa lähettipalvelut, kuten Lontoon Supper, alkoivat kuljettaa koteihin Michelin-tähti-tasoisia annoksia. Samalla erilaiset enemmän tai vähemmän esivalmistellut ruokakassit yleistyivät, ja esimerkiksi iso Côte Brasserie -ketju alkoi toimittaa lämmitettävien annosten lisäksi muun muassa raakaa lihaa.

”Se on ihan varmaa, että ravintolat ja ruokakauppa menevät lähemmäs toisiaan. Niitä voi olla jopa vaikea erottaa. Ravintolaruokailu ja ravintolatrendit muokkaavat päivittäistavarakaupan valikoimaa”

Pienemmät pubit ja kahvilat alkoivat myydä korona-ajan välttämättömyyksiä, kuten jauhoja, hiivaa ja jopa desinfioivia puhdistusaineita. Samoin Yhdysvalloissa ravintolat ovat saaneet liiketoimintaa esimerkiksi vessapaperin myymisestä.

Ravintolan ja ruokakaupan roolien hämärtyminen ei kuitenkaan ole mikään uusi, pandemian aikaansaama juttu. Ilmiö on näkynyt jo tovin, ja sillä on nimikin: grocerant. Mistä on kyse?

Ravintolatason ruokaa kaupasta

Kespron kaupallinen johtaja Jerry Tiittala sanoo, että perinteisesti grocerant-ilmiö liittyy tiiviisti ruokakauppoihin.

”Grocerant mielletään ennen kaikkea perinteisen päivittäistavarakaupan yhteydessä olevaksi ravintolaksi, joka hyödyntää kaupan raaka-ainetarjontaa.”

Ilmiö on rantautunut viime vuosina myös Suomeen, ja se on näkynyt esimerkiksi K-Citymarket Järvenpään, K-Supermarket Triplan tai espoolaisen K-Supermarket Lasihytin ravintoloissa. Kaikissa asiakas voi joko nauttia kauppakäynnin yhteydessä laadukasta ravintolaruokaa tai ostaa sitä mukaansa.

Kansainvälisesti hyvä esimerkki on amerikkalaislähtöinen Wholefoods, joka myy hinnakkaita raaka-aineita ruokakaupan tapaan, mutta jolla on myös laajat salaattibaarit ja lämpimien annosten valikoimat, joita voi ottaa mukaan tai nauttia paikan päällä. Konseptin vahvuudesta kertoo, että Amazon hankki sen omistukseensa.

Monet K-kaupat aloittivat keväällä lähiravintoloiden annosten myymisen

Toinen esimerkki on Italian Torinossa aloittanut Eataly, joka on avannut pisteitä laajasti niin Yhdysvalloissa kuin muuallakin maailmalla. Suomea lähin on Tukholmassa. Vuonna 2007 lanseerattu konsepti yhdistää kauppahallin, supermarketin ja laadukkaan ravintolamaailman.

”Grocerantissa raaka-aineet ovat samat. Kuluttaja voi syödä ensiluokkaisessa ravintolassa, joka toimii samalla reseptikirjana kaupalle. Löydät hyvät tuotteet, ja seuraavalla kerralla voit kiertää kaupassa ja tehdä ruoan itse”, Tiittala kuvailee.

Grocerant-konseptit yleistyvät

Ruokakaupan ja ravintolan rajojen hämärtymisen trendiä voi katsoa myös laajemmassa mielessä.

Suomen koronakevään aikana lukuisat K-ketjun kauppiaat Helsingistä Rovaniemelle aloittivat yhteistyön lähiravintoloiden kanssa ja alkoivat myydä niiden valmistamia annoksia. Kuluttajat halusivat ravintolaruokaa, vaikka ravintolat olivat kiinni.

”Homma ratkaistiin tosi nopealla aikataululla. Havaitsimme, että me työssäkäyvät ihmiset olemme tottuneet ruokaileman ravintoloissa – makaronilaatikkokiintiö tulee nopeasti täyteen”, Tiittala sanoo.

Ravintoloita ja ravintolatason ruokaa viedään varmasti myös jatkossa sinne, missä ihmiset liikkuvat. Suomalaiset eivät välttämättä innostu matkustamaan ruoan perässä.

”Väitän, että asia on niin päin, että ravintolan pitää tuoda brändi kuluttajan luo”, Tiittala pohtii.

Marketeissa on kuluttajien virta, jonka tarjolle voi tuoda ravintolan konseptin tai tunnetun kokin brändin. Kyseessä voi olla niin fine dining -ravintola kuin vaikka burgeriketju.

Tiittala arvioi, että suomalainen kuluttaja asioi ruokakaupassa edelleen nopeasti ja haluaa ravintolapalvelut ”oikeasta ravintolasta”. Maailmalla ajan kuluttaminen kaupassa kuitenkin näkyy.

Tavallisen ravintolan ja grocerantin välillä ei tarvitse olla isoa kuilua.

”Tämä ei ole laadullinen kysymys, grocerant voi tarjota huippulaatua”, Tiittala sanoo. Hän kuitenkin uskoo, että ilmiö alkaa yleistyä ensin fast food -tyyppisenä burgerien ja pizzan tarjontana.

On myös mahdollista, että käänteisesti ravintolat alkavat myydä kuluttajille raaka-aineita. Kiinnostus raaka-aineiden alkuperää ja laatua kohtaan on kasvussa, joten moni saattaisi hyvinkin ostaa vaikka ravintolan suosittelemaa lihaa tai kalaa.

Roolit sekoittuvat.

”Se on ihan varmaa, että ravintolat ja ruokakauppa menevät lähemmäs toisiaan. Niitä voi olla jopa vaikea erottaa. Ravintolaruokailu ja ravintolatrendit muokkaavat päivittäistavarakaupan valikoimaa”, Tiittala muotoilee.

Grocerant

• Tulee sanoista grocery ja restaurant
• Tuoretta, ravintolatasoista ruokaa ruokakaupan yhteydessä
• Joskus myös ravintolatason palvelua, jopa valkoisine pöytäliinoineen
• Voi olla niin huippulaatua kuin helppoa pikaruokaa
• Myös kioskit, huoltoasemat jne. myyvät valmista ruokaa mukaan
• Käänteisesti ravintolat voivat myydä kuluttajille raaka-aineita