Hiilijalanjälkitiedot mittaavat vastuullisuutta

Tärkeässä roolissa tässä työssä on keväällä 2023 lanseerattu Raportit-palvelu, joka tarjoaa ostojen hiilijalanjälkitietoja. Ostosten hiilijalanjälki raportoidaan palvelussa tuoteryhmätasoisesti.

Kehityspäällikkö Valtter Vuori Kespron laatu- ja vastuullisuustiimistä kertoo, että Raportit-palvelu antaa havainnollisen kokonaiskuvan eri raaka-aineiden ilmastovaikutuksista.

"Kespron asiakas saa palvelusta selville elintarvikeostojen tuoteryhmätasoiset hiilijalanjälkitiedot", Vuori kertoo.

Hiilijalanjälki on mielekäs mittari, koska se on yhteismitallistettu tapa ilmoittaa tuotteen ilmastokuorma tietyn rajattavissa olevan kokonaisuuden mukaan, esimerkiksi elinkaaren ajalta.

Vuori katsoo, että ympäristöväittämiä viestiessä ja raportoidessa asiakkaiden tarve saada numeerista, vertailtavaa ja elinkaaren huomioivaa informaatiota kasvaa jatkuvasti.

"Tämän datan taustalta täytyy – läpinäkyvyyden nimissä – löytyä myös laskentaperiaatteet ja mahdolliset rajaukset", hän lisää.

Ostosten hiilijalanjäljen raportointi on Kesprolle ominainen tapa tukea asiakkaidensa vastuullisuustyötä ja asiakasrajapinnassa myhäillään: Raportit-palvelu on toivotun konkreettinen seurantatyökalu ravintoloiden vastuullisuuden kehittämisen tueksi.

Hiilenä hiilijalanjäljestä?

Samalla kannattaa huomioida, että laskentaa ei ole vielä mahdollista tehdä tuotetasoisesti, koska sellaista dataa, joka kattaisi tukkurin laajan valikoiman, ei ole saatavilla.

"Käytettävissä olevan tiedon taso ei yksinkertaisesti riitä siihen, että puhuttaisiin yksittäisen tuotteen hiilijalanjäljestä. Tämän takia me raportoimme tuoteryhmätasolla. Kespron harras toive on, että tulevaisuudessa saamme toimialalle sellaista dataa, joka soveltuu tuotekohtaiseen raportointiin ja vertailuun", Vuori toteaa.

Yksi toimialalla hämmennystä aiheuttava asia on joidenkin toimijoiden tapa ilmoittaa tuotteiden tuoteryhmätasoisia hiilijalanjälkitietoja tuotetasoisena tietona. Tämä menettely ei kestä päivänvaloa, arvioi Vuori.

"Kyllä tässä on astuttu aika vaaralliselle alueelle, koska kysymys on niin selvästi kahdesta eri asiasta."

Vuori tarjoaa esimerkin: valmisruoka on yksi tuoteryhmä, mutta kukaan ei tosissaan lähtisi väittämään, että kaikilla tämän tuoteryhmän tuotteilla – valmissalaatista mikropizzaan – olisi sama hiilijalanjälki.

"Tässä asiassa ei pidä lähteä oikomaan mitenkään."

Oppaana muutoksessa

Alun perin Kespron Raportit-palvelun tuoteryhmätasoiset hiilijalanjäljet ilmoitettiin alkutuotannosta aina teollisuuden lähtöportille. Tähän vaiheeseen osuvatkin elinkaaren ilmastokuormasta merkittävimmät vaiheet, aina maatalouden tuotantopanosten tuotannosta alkutuotantoon (peltoviljely, eläintuotanto) ja edelleen teolliseen valmistukseen. Huhtikuussa 2024 mukaan saatiin myös Kespron asiakastoimitusten hiilijalanjälki.

Toimitusten hiilijalanjälki ei ole ilmastokuormaltaan raskain vaihe tuotteen elinkaarta, mutta siihen asiakas voi suoraan itse vaikuttaa toimituskertojen määrää viilaamalla, huomauttaa Vuori.

"Laskelmat sisältävät mahdollisen kuljetuksen keskusvarastolta terminaaliin sekä edelleen terminaalista asiakkaalle."

Luke kirittää yrityksiä

Luonnonvarakeskus Lukella on Suomen laajimmat elinkaariarviointi- ja hiilijalanjälkilaskentapalvelut ja syvällisin kokemus laskentaperiaatteiden kehittämisestä ja yhdenmukaistamisesta. Palveluna tuotettavien laskelmien lähtökohtana on tiivis yhteistyö asiakkaan ja sen toimittajien kanssa.

Ryhmäpäällikkö, erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri kertoo, että Lukessa on tehty elintarvikkeiden hiilijalanjälkilaskentaa tutkimus- ja asiakastyönä jo yli 20 vuotta.

"Jo heti silloin ihan alkuvuosina esimerkiksi Kesko oli yhteistyössä tiiviisti mukana – ja on edelleen vahvasti mukana keskeisenä kumppanina", Katajajuuri toteaa.

Onko vihreydellä katetta?

Kahdessa vuosikymmenessä on tapahtunut paljon, kun isot brändit ovat heränneet laskemaan hiilijalanjälkiään ja vaikutustaan ympäristöön monin tavoin ja viestimään niistä. EU-komissiokin ohjaa muutosta useamman direktiivin voimin, joista kaksi (Vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivi ja Green Claims/Vihreät väittämät -direktiiviluonnos) keskittyy ympäristöviestintään ja -väittämiin.

"Ideana on suitsia epäselviä, harhaanjohtavia ja perusteettomia ympäristö- ja vastuullisuusväittämiä ja harmonisoida kenttää siten, että ympäristöväittämät olisivat selviä, täsmällisiä, varmennettuja ja läpinäkyviä ja tätä kautta kuluttajat ymmärtäisivät ja oppisivat asiasta enemmän", Katajajuuri linjaa.