Kestävyysraportointi muuttuu – mitä se tarkoittaa foodservice-alalla?
EU:n kestävyysraportointidirektiivi luo yritysten kestävyysraportoinnille uuden, yhdenmukaisen kehyksen. Foodservice-alan isot toimijat aloittavat raportoinnin vuoden 2024 tiedoista ja voivat tarvita kestävyystietoja olennaisilta sidosryhmiltään.
Julkaistu
Teksti
KESPRO
Kuvat
KESPRO
EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD, Corporate Sustainability Reporting Directive) myötä yritysten kestävyysraportoinnista tulee aiempaa määrämuotoisempaa, jäsennellympää ja kestävyysraporttien vertailu keskenään helpottuu. Uusi raportointikehys lisää myös tuotteiden arvoketjujen läpinäkyvyyttä. Raportointi auttaa yrityksiä ymmärtämään paremmin kestävyyteen liittyviä vaikutuksiaan ja riskejään. Direktiivillä tuetaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteutumista: sillä pyritään ohjaamaan yrityksiä kohti kestävämpää liiketoimintaa.
Keitä kestävyysraportointidirektiivi koskee?
Ensimmäiset yritykset raportoivat vuoden 2024 tiedot CSRD:n mukaisesti alkuvuodesta 2025. Aluksi kestävyysraportointidirektiivin koskettaa pääasiassa pörssilistattuja suuryrityksiä, jotka ovat tähänkin asti tehneet ei-taloudellisen raportin. Esimerkiksi Kespro, osana Keskoa, on mukana CSRD-raportoinnin ensimmäisessä aallossa.
Raportointivaade laajenee asteittain useampiin yrityksiin. Vuonna 2026 yrityksen tulee raportoida vuoden 2025 tiedoista, jos se täyttää kaksi seuraavista edellytyksistä: 50 miljoonan euron liikevaihto, 25 miljoonan euron tase ja 250 työntekijää. Seuraavana vuonna mukaan tulevat kaikki listatut pk-yritykset.
Miksi foodservice-alan yrityksen tulisi tietää kestävyysraportoinnista?
Foodservice-alan ja sitä palvelevien yritysten on hyvä olla tietoinen uudistuksesta, vaikka raportin tekeminen ei koskisi omaa yritystä. CSRD nimittäin edellyttää raportointia yrityksen sidosryhmiin ja arvoketjuun liittyvistä aiheista. Tämä voikin tarkoittaa, että raportoivat yritykset saattavat tiedustella kestävyystietoja entistä tarkemmin omaan arvoketjuunsa kuuluvilta yrityksiltä. Valmius tarjota kestävyystietoja voi siis jatkossa parantaa omaa kilpailukykyä.
Tietojen tarve riippuu kuitenkin siitä, liittyykö yhteistyö johonkin yrityksen raportointiprosessissa olennaiseksi arvioimaan aiheeseen tai asetettuun kestävyystavoitteeseen. Todennäköisimmin yritykset tarvitsevat tietoa hankkimiensa tuotteiden päästöistä tai työntekijöiden oikeuksien toteutumisesta arvoketjussaan. Myös muista, seuraavassa kappaleessa käsiteltävistä aiheista voi tulla tietopyyntöjä, jos raportoiva yritys on tunnistanut ne olennaiseksi.
Lisäksi raportoiva yritys voi kutsua sidosryhmän edustajan niin sanottuun sidosryhmähaastatteluun osana raportointiprosessiaan, mikäli yhteistyö nähdään heille vastuullisuuden näkökulmasta tärkeänä. Kespro on esimerkiksi osallistunut sellaisten asiakkaiden sidosryhmähaastatteluihin, jotka ovat keskittäneet hankintojaan Kesproon.
Yleisesti ottaen CSRD-raportointi tulee lisäämään foodservice-alan tuotteiden arvoketjujen läpinäkyvyyttä. Esimerkiksi tieto tuotteiden hiilijalanjäljestä tulee lisääntymään. Myös alan toimijoiden vastuullisuustyö ja sen vaikutukset tulevat läpinäkyvämmiksi ja vertailtavimmiksi. Siitä voi olla hyötyä kaikille toimijoille niin omien asiakkaiden tietotarpeisiin vastatessa, kuin vastuullisuusviestinnän näkökulmasta.
Kespro järjestää erityisesti suuryritysasiakkailleen kohdennetut maksuttomat tietoiskut vastuullisuuslainsäädännön muutoksista 9. ja 16.10. webinaarien muodossa.
Webinaareissa kerromme ajankohtaisista metsäkatoasetuksen ja kestävyysraportointidirektiivin vaikutuksista ja siitä, miten Kespro tukee niihin vastaamisessa. Webinaarit ovat samansisältöisiä, joten voit valita, kumpi sopii parhaiten aikatauluihisi. 16.10. järjestettävä webinaari tallennetaan ja tallenne tulee saataville tälle sivulle.
Lue lisää ja ilmoittaudu!
Kestävyysraportoinnissa keskitytään olennaisiksi tunnistettuihin aiheisiin
Yritykset raportoivat CSRD:n mukaisista kestävyysseikoista olennaisuusarvioon perustuen. Siinä yrityksen tulee arvioida, mitkä kestävyysteemat ja -aiheet ovat juuri heidän toiminnalleen olennaisia. Olennaisuusarvio vaikuttaa myös siihen, mitkä sidosryhmät yritys näkee kestävyysaiheiden kannalta olennaisiksi. Todennäköisesti yhteistyön sidosryhmän kanssa tai vaikutusten siihen pitää olla hyvin laajaa tai muulla tavalla merkittävää, jotta suhde nähdään arviossa oleellisena.
Olennaisuusarviossa paneudutaan raportoinnin kolmeen aiheeseen: ympäristövastuu, sosiaalinen vastuu ja hyvä hallinto. Näiden kolmen aiheen lisäksi raportoinnissa on myös kaikille yhteisiä aiheita, joista raportoidaan olennaisuusarvion lopputuloksesta huolimatta.
Kolmen pääaiheen alta löytyy CSRD-raportoinnissa edelleen 10 alastandardia (kts. alla), jotka yhdessä kaikille pakollisten raportointistandardien kanssa muodostavat ESRS-raportointistandardit (European Sustainability Reporting Standards). Ympäristöön liittyviä alastandardeja ovat esimerkiksi ilmastonmuutos ja kiertotalous, kun taas sosiaalisen vastuun alla raportoidaan muun muassa omaan työvoimaan ja yrityksen arvoketjun työntekijöihin liittyvistä aiheista. Standardit sisältävät kokonaisuudessaan yli 1000 datapistettä, joiden perusteella yritykset raportoivat soveltuvin osin, olennaisuusarvioon perustuen.
Raportissa tulee esittää muun muassa minkälaisia tavoitteita yritys on asettanut toiminnalleen kestävyysseikkoihin liittyen, miten niissä on edistytty ja ovatko ympäristöön liittyvät tavoitteet tieteeseen perustuvia.
CSRD tuo mukanaan kaksoisolennaisuuden
CSRD-raportoinnissa yritysten tulee kertoa sekä oman toimintansa vaikutuksista kestävyysseikkoihin, että siitä, miten kestävyysseikat vaikuttavat yrityksen taloudelliseen suorituskykyyn. Raportointikielellä tätä kutsutaan kaksoisolennaisuudeksi tai kaksinkertaiseksi olennaisuudeksi.
Yrityksen toiminnalla voi olla niin positiivisia kuin negatiivisia vaikutuksia ympäröivään yhteiskuntaan kestävyyden näkökulmasta. Samaan tapaan kestävyysseikat voivat aiheuttaa yrityksen liiketoiminnalle riskejä tai luoda sille uusia mahdollisuuksia. Esimerkiksi joidenkin elintarvikkeiden tuotannossa raaka-aineiden saanti voi olla uhattuna vesivarojen hupenemisen tai ilmastonmuutoksen aiheuttamien sään ääri-ilmiöiden vuoksi. Samaan aikaan luonnonvarojen hupeneminen voi ohjata yritystä kehittämään vaihtoehtoisia tuoteinnovaatioita tai esimerkiksi kiertotalousratkaisuja.
Lähteet ja lisätietoja:
Finlex
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2023/20231249#Lidm46111191435120
EFRAG Sustainability Reporting Standards - Implementation guidance documents
https://www.efrag.org/lab8
Valtioneuvoston hankesivusto
https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=TEM082:00/2022
Lue lisää kestävyysraportista
Kespron toimintaan liittyvistä kestävyysseikoista raportoidaan osana Keskon vuosiraportin kestävyysraporttia. Ensimmäinen CSRD-kehyksen mukainen raportti julkaistaan alkuvuodesta 2025. Voit tutustua viime vuosien raportteihin Keskon nettisivuilla.
Vuoden 2023 kestävyysraporttiimme pääset suoraan tästä linkistä.
Me Kesprossa autamme kaiken kokoisia asiakkaitamme menestymään sekä kehittämään liikeideaansa. Meiltä saat palvelua niin henkilökohtaisesti kuin digitaalisissa kanavissa.
Tule asiakkaaksiAsiakkaanamme käytössäsi on Suomen laajin tukkuvalikoima Kespronet-verkkopalvelun kautta. Logistiikka - ja jakeluverkostomme kattaa koko Suomen.
Tilaa Kespronetistä