Kieltoja vai kierrätystä?

Viime vuosina muovia on moukaroitu melko armotta tiedotusvälineissä ja yleisessä keskustelussa. Syynä tähän on ollut muoviroskan suuri määrä maailman merissä, mikä onkin aito ongelma. EU-tasolla ongelmaa on lähdetty ratkaisemaan mm. kieltämällä lukuisia kertakäyttöisiä muovituotteita. Heinäkuun alussa voimaan astuva SUP-direktiivi kieltää esimerkiksi muovipillien ja muovisten kertakäyttöaterimien myynnin. Moniin kertakäyttötuotteisiin tulee direktiivin myötä myös pakollinen merkintä siitä, että ne sisältävät muovia.

Samaan aikaan kertakäyttöisten muovituotteiden käyttö on maailmanlaajuisesti ennätyslukemissa vallitsevan koronapandemian myötä. Muovia käytetään valtavia määriä mm. erilaisiin kertakäyttöisiin terveydenhuollon suojaustarvikkeisiin, kuten kasvomaskeihin, hanskoihin ja essuihin. Ravintolasulkujen myötä noutoruokailu ja ruoan kotiinkuljetus ovat arkipäiväistyneet ja roskakorit täyttyvät erilaisista, usein muovisista, noutoruokapakkauksista. Kertakäyttöisyys ja yksittäispakkaukset ovat tällä hetkellä tärkeässä roolissa suojautumisessa viruksen leviämistä vastaan.

Muovituotteiden tärkeys, ja se ettei monille muovisille tuotteille ole vielä kehitetty oikeasti toimivia korvikkeita näkyy nyt esimerkiksi siten, että Britanniassa, Intiassa ja muutamissa Yhdysvaltain osavaltioissa on kiireen vilkkaa joko peruttu tai viivästytetty erilaisia muovituotteiden käyttöä rajoittavia tai kieltäviä lakeja. Voidaankin siis pohtia, onko järkevää säätää ennenaikaisesti lakeja, joilla kielletään tuotteita, joita kriisitilanteessa kuitenkin kipeästi tarvitaan todellisten korvaavien tuotteiden puuttuessa. Varovainen kieltojen kanssa kannattaisi ainakin olla.

Kaikki varmasti kykenevät elämään ilman kieltolistalla olevia ilmapallojen muovisia pidikkeitä, mutta esimerkiksi steriilit lääkepakkaukset ovatkin jo toinen juttu. Muovia siis tarvitaan ja se on arvokas raaka-aine, josta tulee pitää hyvää huolta myös sen ensimmäisen käyttökerran jälkeen. Muovi kuuluu kiertoon ja kieltämisen sijaan, olisi tärkeää panostaa muovituotteiden kierrätysmahdollisuuksien parantamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa tiheää kierrätysastiaverkostoa, kehittynyttä lajittelutekniikkaa ja toimivia markkinoita prosessista syntyvälle raaka-aineelle. Teollisuuden tasalaatuinen muovijäte saadaan kierrätettyä hyvällä prosentilla jo nyt uusiksi muovituotteiksi. Kuluttajapuolen sekalaisen muovijätteen kierrättämisen kanssa jäte- ja muoviteollisuudella on vielä haasteensa, mutta kehitystä parempaan suuntaan on nähtävissä.

Tärkein keino merten roskaongelman ratkaisemiseen löytyy kuitenkin kierrätysprosessin ensimmäisestä vaiheesta, eli siitä, että kaikenlaiset roskat toimitetaan niille varattuihin astioihin, eikä heitetä luontoon. Ilman tämän vaiheen onnistumista on yhdentekevää, kuinka hienoja laitteita prosessin seuraaviin vaiheisiin kehitetään. Hienoista laitteista hyvä esimerkki on Fortumin muovijalostamossa Riihimäellä käytössä oleva laite, joka kykenee millisekunneissa tunnistamaan infrapunateknologian avulla sekalaisen kuluttajapuolen muovijätteen joukosta eri muovilaadut ja lajittelemaan ne erilleen jatkojalostusta varten. Lajittelun jälkeen muovit granuloidaan, minkä jälkeen taloyhtiön kierrätysastiaan toimitettu muovipakkaus on valmiina uuteen käyttökertaan esimerkiksi jätesäkin raaka-aineena.

Tällä hetkellä tietyille muovilaaduille on kierrätettynä enemmän käyttökohteita kuin toisille, joten tässä kohtaa on muoviteollisuudella vielä tekemistä, jotta mahdollisimman suuri osa kierrätykseen tulevasta muovista päätyisi tosiaan uusiksi muovituotteiksi, eikä energiahyötykäyttöön. Kehitystä tällä saralla tapahtuu koko ajan ja juna puksuttaa tasaisen varmasti kohti EU:n vuodelle 2025 asettamaa 50 % kierrätysastetavoitetta.

Kierrätysmuovin käyttäminen on ekoteko, sillä yksi tonni kierrätysmuovia säästää keskimäärin 22 tynnyriä öljyä neitseelliseen muoviin verrattuna ja ilmastopäästöjä jää syntymättä noin 2000 kg (Gaia 2018). Kespron jätesäkki- ja roskapussivalikoima on muuten erinomainen esimerkki toimivasta muovinkierrätysprosessista, sillä valikoiman tuotteista valtaosa on valmistettu 100 % kierrätetystä muovista.

Otsikon kysymykseen vastaisin vielä tähän lopuksi, että tarkasti rajatut ja hyvin perustellut kiellot voivat puolustaa paikkaansa, mutta lopullinen ratkaisu löytynee kuitenkin kierrätyksen kautta. Roskat roskiin ja muovi kiertoon.

Petri Telimaa
Pohjoismaiden Monituote Oy