Mitä kuuluu yökerho?

Pandemia ei tappanut yökerhoja. Asiakkaat haluavat hauskanpitoa, joten iltaravintolat täyttyvät taas maailmalla. Valikoimaa riittää esimerkiksi Berliinin teknoluolista ja vaihtoehtobileistä Ibizan superklubien kautta aina eliitin jäsenyyteen perustuviin yökerhoihin vaikka Lontoossa.

Samalla yökerhoa muistuttavan toiminnan käsite laajenee. Lontoon Circus tarjoaa näyttävää ohjelmaa jo päiväsaikaan, legendaarinen Ministry of Sound -klubi puolestaan on laajentanut coworking-tilaan ja kuntosaliin – jossa luonnollisesti on ensiluokkainen äänentoisto.

Toisaalta klubi tai yökerho ei tarkoita takavuosien tapaan yletöntä alkoholin nauttimista. Helsingissäkin on jo nähty ensimmäiset täysin alkoholittomat klubi-illat.

REKOM Groupin, Pohjoismaiden suurimman iltaravintolaketjun Suomen maajohtaja Mikki Lahtinen sanoo, että yöelämä on löydetty taas myös Suomessa.

”Keväällä näkyi selkeästi, että ihmiset kaipasivat yökerhoa ja elämyksiä, ihmisten tapaamista. Suurin vetovoimatekijä ovat muut ihmiset”, Lahtinen sanoo ja kertoo, että tämän vuoden pikkujoulukauteen on kovat odotukset.

Alan konkari Lahtinen arvioi, että ennen pandemiaa yökerhoala oli Suomessa varsin staattinen. REKOM Group on tullut sittemmin kuvioihin vahvasti, ja toimii Suomessa jo kuudella paikkakunnalla. Kaikkiaan yrityksellä on peräti yli 200 toimipaikkaa, kotimaansa Tanskan, Norjan ja Suomen lisäksi Isossa-Britanniassa.

”Näemme, että iltaravintolasektorilla on Suomessa potentiaalia kasvaa. Meillä on halu investoida Suomessa, uskotaan, että yökerhokulttuuri ei katoa.”

Monet juovat takavuosia vähemmän, mutta lasiin halutaan parempaa.

Panostusta – mutta kenties aiempaa harvemmin

Kaikki ei kuitenkaan ole kuten ennen. Nyt asiakkaiden odotukset ovat entistä korkeammalla, ja he haluavat iltaravintolalta laatua.

”Ihmiset ovat vähentäneet käyntejä mutta odottavat enemmän”, Lahtinen summaa.

Suomessakin yökerhoon varataan nyt entistä useammin pöytiä suuren maailman klubien tapaan, ja etukäteen tilattaviin juomiin panostetaan. Kehitys tavallaan laajentaa perinteistä VIP-palveluiden tarjoamista.

”Tuomme vieraidemme saataville yhä enemmän palveluita, ei keskitytä yhden pienen segmentin eksklusiivisiin palveluihin”, Lahtinen sanoo. Toisaalta hän mainitsee, että myös perinteisille VIP-tiloille on kysyntää.

Vieraat haluavat elämyksiä muutenkin. Esimerkiksi REKOM Groupin Helsingissä sijaitsevassa Butchers-ravintolassa sekä monen paikkakunnan Heidi’s Bier Bareissa näyttävästi pukeutuneet hostit tarjoilevat juomat pöytiin shown tapaan, soihtujen palaessa.

Maailmalla yökerhoihin liittyy usein signaalijuominen. Esimerkiksi luksusvodkan tai huippusamppanjan pulloilla halutaan näyttää. Lahtinen arvioi, että Suomessa ilmiö ei ole vielä kovin vahva mutta kuitenkin kasvussa. Brändeillä on merkitystä.

Monet juovat takavuosia vähemmän, mutta lasiin halutaan parempaa. Lahtinen nostaa esimerkkinä ihan oluen: siinä missä ennen riitti muutama lager, kuluttajat vaativat nyt IPAa, APAa, souria ja ylipäätään valikoimaa.

Monet panostavat myös pukeutumiseen, ja illan lookki halutaan jakaa sosiaalisessa mediassa. Yöravintola voikin tarjota Instagramiin sopivia yksityiskohtia sekä taustoja asiakkaiden selfieille.

Näemme, että iltaravintolasektorilla on Suomessa potentiaalia kasvaa.
Mikki Lahtinen, REKOM Group

Baari, ravintola vai yökerho?

Mikki Lahtinen kertoo, että REKOM Groupilla ei puhuta yökerhoista vaan ennemmin iltaravintoloista tai party bareista, joita esimerkiksi after ski -henkinen Heidi’s Bier Bar -konsepti edustaa.

Varsinaisesta yökerhosta myyntiaikaa voidaan laajentaa alkuillan puolelle, ja myös ruoka on tulossa iltaravintolaan.

”Ihmiset hakevat ravintolaillasta kokonaisvaltaista elämystä. Siihen sisältyy syöminen, juominen ja viihtyminen”, Lahtinen sanoo. Esimerkiksi REKOM Groupin Proud Mary -konseptissa ruoka on olennainen osa. Myöhemmin illasta toiminta voi sitten muuttua yökerhomaisemmaksi.

Panostus alkuiltaan voi kannattaa siksikin, että varsinaisiin yökerhoihin ihmiset tulevat yhä myöhemmin. Lahtisen mukaan viimeiset aamuyön tunnit ennen viittä eivät ole myynnin kannalta parhaita, mutta ne ovat vetovoimatekijä. Kun asiakas valitsee paikkaa yhden aikaan, mahdollisuus jatkaa myöhään saattaa ratkaista.

Toisinaan yökerhoissa nähdään ohjelmaa, vaikka artisteja, stand upia tai burleskia. Lahtisen mielestä yökerhon pitää kuitenkin tulla toimeen omalla konseptillaan. Esimerkiksi tietty artisti saattaa vetää yleisöä, mutta nämä asiakkaat eivät välttämättä tule säännöllisesti.

Yökerhon trendejä

• Ihmiset ovat edelleen tärkein vetovoimatekijä
• Asiakkaat ovat vähentäneet käyntejä mutta odottavat enemmän
• Pöytävaraukset ja etukäteen tilattavat juomat
• Juodaan vähemmän mutta laadukkaampaa
• Signaalijuominen ja tunnetut tasokkaat juomabrändit
• Elämykset ja showelementit vaikka tarjoilussa
• Jotkut toimijat panostavat myös ohjelmaan, esimerkiksi artisteihin
• Instagrammattavuus – niin ravintolan yksityiskohdat kuin taustat asiakkaiden selfieille
• VIP-palvelut ja -tilat – pieni high end -kuluttajien ryhmä vaatii tätä etenkin suurissa kaupungeissa, edustavat osin hieman vanhempaa ja maksukykyisempää segmenttiä
• Myyntiaikaa voi pidentää alkuillan toiminnoilla