Pikaruokaa monipuolistuu

Jotain pitäisi haukata pikaisesti, mutta mitä? Valinnanvaraa on enemmän kuin koskaan.

Erilaiset nopean syömisen konseptit ovat monipuolistuneet maailmalla ja Suomessakin. Hyvän kattauksen näkee vaikka Länsi-Lontoossa sijaitsevan jättimäisen Westfield London -kauppakeskuksen ravintoloissa: on esimerkiksi vietnamilaista katuruokaa, korealaisia bao-sämpylöitä, tacoja ja burritoja, libanonilaista ruokaa, sushia, piri piri -kanaa ja tietysti hampurilaisia – aika paljonkin hampurilaisia.

Perinteisen pikaruoan ohella tarjolla on entistä terveellisempiä, usein kasvispohjaisia vaihtoehtoja. Burgerinkin saa usein haluttaessa vegaanisena, toisaalta Dirty Vegan ei muuta myykään.

Haaga-Helian elämystalouden lehtori, Surreyn yliopistosta Englannista väitellyt Aarni Tuomi vahvistaa ilmiön.

”Ehkä isossa kuvassa vaihtoehtoja on tullut enemmän. Pikaruoka ei ole enää vain mättöä vaan paljon muutakin, laadukasta ja hyvin monipuolista”, Tuomi sanoo.

Fast food vai fast casual?

Perinteisen pikaruoan eli fast foodin kylkeen on syntynyt niin sanottuja fast casual -konsepteja, joille ei oikein ole vakiintunut suomenkielistä termiä. Tuomi niputtaa molemmat mielellään saman quick service restaurant -käsitteen eli nopean palvelun ravintoloiden alle.

Tuomi kuvaa ravintolakentän jatkumona, jossa yhdessä päässä on mahdollisimman edullinen hinta, pelkistetty palvelu ja iso volyymi. Toisessa päässä taas myydään vähän, mutta kallista ja laadukasta. Pikaruoka on se nopein ja edullisin. Fast casual puolestaan ottaa pienen askeleen toisen pään suuntaan. Molemmissa ruoka tilataan yleensä tiskiltä, mutta fast casualissa se saatetaan kantaa pöytään valmistuttuaan.

”Karkeasti fast foodissa ruoka on hyvin pitkälle esivalmisteltu ja se tulee kenties pakasteena, kun fast casualissa se on ehkä vähän tuoreempaa ja ruokaa tehdään myös ravintolassa itse”, Tuomi kuvaa.

Kyse on tietyllä tapaa premiumisaatiosta.

”Halutaan olla tiedostavia ja laatutietoisia, mutta halutaan myös nopeasti ja halvalla vähän upgreidattu versio tutuista tuotteista.”

Tutuin ilmiö on hampurilaisissa, joissa perinteiset pikaruokaravintolat ovat saaneet runsaasti astetta laadukkaampia kilpailijoita. Artesaanipizzat ovat toinen vastaava tuote. Myös kebabista on nähty uudenlaisia avauksia, Suomessa esimerkkeinä pääkaupunkiseudun Döner Harju ja Holy Døner.

Aasialaisen ruoan konseptit ovat nosteessa. Perinteiset etniset ravintolat ovat saaneet kilpailijoikseen tarkkaan brändättyjä paikkoja, jotka usein keskittyvät vain johonkin tiettyyn ruokatuotteeseen, vaikka poke bowl -sushikulhoihin.

Tuomi pohtii, että inflaation myötä nousevat elinkustannukset saattavat lisätä fast casual -konseptien kysyntää. Samalla kun halutaan nipistää kuluista, elämään halutaan kuitenkin pientä luksusta.

”Halutaan vähän laadukkaampaa, mutta ei olla yhtä valmiita maksamaan fine diningista.”

Ruokaa kotiin – kenties vain apissa olevalta ravintolalta

Pikaruokaan kuuluu perinteisesti, että sitä ei välttämättä nautita paikan päällä vaan otetaan mukaan. Viime vuosina kotiinkuljetus on tullut voimalla take awayn rinnalle.

”Se on edelleen vahvistuva juttu ja juuri tähän markkinaan iso asia. Entistä enemmän tilataan eri kanavien kautta jossain muualla kulutettavaksi”, Tuomi sanoo.

Voimakkaasti kasvaneiden ruoan kuljetuspalvelujen myötä markkinoille on tullut virtuaalisesti toimivia brändejä, joiden näkyvyys saattaa rajoittua kuljetuspalveluiden alustoille. Niiden ruoka valmistetaan usein monta konseptia yhdistävissä ghost kitcheneissä eli haamukeittiöissä. Suomessa asialla on tällä hetkellä ainakin start up -yritys Huuva.

”Missä sitä ruokaa tehdään, missä sitä syödään ja miten sitä tilataan on murroksessa. Se oli jo valmiiksi, mutta korona ehkä vauhditti muutosta”, Tuomi sanoo.

Inflaatio vaikuttaa tässäkin. Kun kulut ovat korkeat, uudet toimintamallit voivat olla ravintolan kannalta kannattavampia.

Teknologia mahdollistaa

Tilausautomaatit ja ravintoloiden omien sovellusten kautta tilaaminen ovat iso trendi nopean palvelun ravintoloissa. Ravintolalle sovellukset antavat mahdollisuuden analytiikkaan.

Tuomi arvioi, että automaatit yhdistettynä kanta-asiakassovellukseen antavat uusia mahdollisuuksia lisämyynnille ja tarjousten kohdistamiselle. Ravintola voi lisäksi optimoida toimintaansa, kun tilausjärjestelmä keskustelee varasto- ja keittiöjärjestelmien kanssa.

Robotiikkakaan ei ole enää täyttä sci-fiä, ja ensimmäisiä kokeiluja ravintolakeittiöissä on jo nähty. Tuomi kertoo esimerkkinä, että Britanniassa tarkkaan mittaamiseen pystyvää keittiörobottia on jo testattu kokoamaan annoksia asiakkaiden toivoman ravintosisällön mukaan.

Ongelmana robotiikassa tosin on, että investoinnit ovat kalliita. Robotiikka saattaakin tulla kunnolla ensin yksiköihin, joissa toisteisuus ja volyymit ovat suuria – eli ehkä juuri pikaruokaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin trendi luo tarpeen uudenlaisille vaihtoehdoille. Erilaiset nopean syömisen konseptit ovat monipuolistuneet maailmalla ja Suomessakin. Tilausautomaatit ja ravintoloiden omien sovellusten kautta tilaaminen ovat iso trendi ­nopean palvelun ravintoloissa.

Nopean palvelun ravintoloiden trendejä

• Perinteistä pikaruokaa ­aavistuksen laadukkaammat fast casual -konseptit
• Terveyden ja hyvinvoinnin trendi luo tarpeen uudenlaisille vaihtoehdoille
• Kasvispainotteinen ruoka, lihan korvaajat ja kokonaan vegaaniset tuotteet
• Kana eri muodoissa
• Uusia konsepteja esimerkiksi Aasian keittiöistä
• Rajattuun ruokatuotteeseen keskittyminen
• Kanta-asiakassovellukset
• Ruoan kuljettaminen, virtuaaliset brändit ja haamukeittiöt
• Ratkaisut, joissa kuljetuspalvelut noutavat annokset asiakastilan sijaan erilliseltä luukulta tai vaikka lukollisista lämpökaapeista
• Ympäristötietoiset kuluttajat – pakkausten kierrätettävyyteen on panostettava
• Automaatio näkyy jo esimerkiksi tilausautomaateissa, robotiikka saattaa nousta seuraavaksi