Ruoan terveellisyys kiinnostaa asiakasta

1. Suomalaiset huolehtivat terveydestään

Suomalaiset huolehtivat omasta terveydestään entistä paremmin. K-ryhmän vuonna 2020 teettämän tutkimuksen mukaan trendikäs hyvinvointi-ilmiö on hiljalleen muuttunut kohti kokonaisvaltaisemman hyvinvoinnin suosimista, johon liittyy myös kasvava kiinnostus terveellistä syömistä kohtaan. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksenkin mukaan suomalaisten lihankulutus on vähentynyt.

Lihansyönti vähenee. Syynä voi olla terveellisemmän ruoan suosiminen, kasvisvaihtoehtojen lisääntyminen ja ruokavalion keventäminen.

2. Terveellisemmät vaihtoehdot kiinnostavat

Ravintolan kannattaa huomioida asiakkaiden kasvanut kiinnostus terveellisempiä vaihtoehtoja kohtaan ja vastata asiakkaiden toiveisiin. Ruoan ravitsemuksellisen laadun kehittämiseen kuten muuhunkin toiminnan kehittämiseen vaikuttaa luonnollisesti myös alan työvoiman saatavuus ja vaihtuvuus. Pienillä ravitsemusteoilla on merkitystä. Ravintolassa voi antaa asiakkaalle esimerkiksi mahdollisuuden vaihtaa vapaasti aterian komponentteja kevyempiin vaihtoehtoihin.

3. Ravitsemuslaatu ruokapalveluissa

Ravitsemuslaadun kehittäminen on vakiintuneempaa julkisissa ruokapalveluissa kuin yksityisissä ravintoloissa. Syynä on esimerkiksi se, että julkisia ruokapalveluja koskee ravitsemussuositusten noudattamisvelvoite. Lisäksi ravintolan tuotannonohjausjärjestelmän avulla asiakkaalle voi tuoda näkyväksi reseptiikkaa, ravintoainesisältöjä ja ainesosaluetteloita.

4. Henkilökunnan osaamisen kehittäminen

Henkilökunnan osaamista ravitsemusasioissa voi kehittää pikkuhiljaa, esimerkiksi netissä ilmaiseksi suoritettavan Ravitsemuspassin avulla.

Tiesitkö?

Miehistä 98 % ja naisista 86 % käyttää liikaa suolaa ja ylittää 5 gramman päiväsuosituksen. Myös kasvisten kulutuksessa jäädään jälkeen suosituksista. Vain 14 % miehistä ja 22 % naisista syö kasviksia puoli kiloa päivässä.

Lähde: K-terveellisyystiekartta 2023

Oivallista ruokaa -hankkeessa tarkasteltiin monesta eri näkökulmasta ruuan ravitsemuslaatua sekä elintarvikejätteen ja ruokahävikin hallintaa. Kirjoittajat ovat Suvi-Tuulia Leinonen, Laura Salo ja Karoliina Väisänen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.