Ruokakaupunkia kehitetään yhteistyössä

Sisältö edellyttää evästeiden hyväksymisen

Jos haluat nähdä tämän sisällön, siirry evästeasetuksiin hyväksymään evästeet.

Pohjoismaiden Michelin-tähdet ja muut oppaan maininnat julkistettiin toukokuussa Helsingissä. Tapahtuma toi kaupunkiin niin huippukokkeja kuin lehdistöä, ja Helsinki saikin mukavasti näkyvyyttä ruokakaupunkina ja ruokamatkailun kohteena. Kespro oli yksi tapahtuman yhteistyökumppaneista.

Näin hyvää tilaisuutta ei haluttu jättää hyödyntämättä, joten Michelin-tähtien julkistamistilaisuuden ympärille kehitettiin Syötävä Helsinki -ruokaviikot. Syötävä Helsinki -ruokavuosi jatkuu ydinviikkojen jälkeen koko vuoden.

Syötävä Helsinki -tapahtuman ydinviikot olivat touko-kesäkuussa.

Helsingin kaupungin matkailupäällikkö Nina Vesterinen kertoo, että tavoitteena on kehittää ravintola-, matkailu- ja tapahtuma-alaa sekä vahvistaa kaupungin tunnettuutta ruokakaupunkina. Michelin-tapahtuman ympärillä olleiden Syötävä Helsinki -ydinviikkojen antiin hän on tyytyväinen.

"Se meni erittäin hyvin. Tapahtumia kolmen viikon ajalle tuli yli sata", Vesterinen sanoo.

"Halusimme nostaa kaupungin luovia tekijöitä ja yllättäviä makuja sekä tuoda ne helposti esille tapahtuma-alustan ja viestinnän kautta. Oli todella hienoa, että niin moni toimija lähti mukaan ja innostui tarjoamaan omia palvelujaan ja elämyksiään", Vesterinen iloitsee.

Helsingin kaupungin matkailupäällikkö Nina Vesterinen.

Kaikkiaan Helsingin ruokavuoden tapahtumia on peräti yli 600, joista moni on vasta edessäpäin. Lisääkin saattaa tulla, sillä tapahtumia voi edelleen ilmoittaa mukaan.

Monipuolisen ruoan Helsinki

Helsingin matkailubrändiä on kehitetty ennenkin myös ruokamatkailun näkökulmasta, mutta Michelin-tapahtuma lisäsi niin kaupungin omia toimenpiteitä kuin eri toimijoiden yhteistyötä. Nyt ruoka halutaan vahvemmin mukaan kaupungin markkinointiviestintään.

Helsinki on kaupunkina sopivan kompakti, joten ruokaelämyksiä voi kokea lyhyelläkin vierailulla. Myös alan tekijöiden luovuus ja ennakkoluulottomuus on tärkeää.

Tavoitteena on tuoda esiin Helsinkiä ruokakohteena paitsi ulkomaisille matkailijoille myös kotimaisille vierailijoille. Lisäksi toiveena on, että helsinkiläiset itse arvostaisivat kaupungin omaleimaista ruokakulttuuria.

Ruoka halutaan vahvemmin mukaan kaupungin markkinointiviestintään.

Oma näkökulmansa on ravintola-alan houkuttelevuuden lisääminen nuorten silmissä. Ravintola-ala on tulevaisuuden ala, sillä käsillä tekemisen ja asiakkaiden kohtaamisen osaamisen tarve ei ole katoamassa minnekään.

Ravintola-alan houkuttelevuutta halutaan lisätä nuorten silmissä.

Syötävä Helsinki -tapahtumat kulkevat mukana mobiilioppaassa, josta löytyvät kaikki tapahtumat kartalla.

Nina Vesterinen kertoo, että Helsingin monipuolinen tarjonta on sanoitettu teemalla Syötävä kaupunki – Helsingin villi ja mutkaton ruokakulttuuri. Helsinki on kaupunkina sopivan kompakti, joten ruokaelämyksiä voi kokea lyhyelläkin vierailulla. Myös alan tekijöiden luovuus ja ennakkoluulottomuus on tärkeää.

Vesterisen mielestä Helsingin ruokamaineen kehittämiseen tarvitaan entistä parempaa yhteistyötä. Iso tavoite on saada ruoka-alan toimijoille yhteistä tahtotilaa ja toimiva keskusteluyhteys.

Helsingin kaupunki kutsuukin alan toimijoita keskustelemaan ruokakulttuurista ja sen kehittämisestä. Esimerkiksi ulkoministeriö, Suomen matkailun edistämistyötä tekevä Visit Finland ja alan oppilaitokset osallistuvat kehittämistyöhön.

Helsingin tarjonta on tiivistetty sloganiin "Syötävä kaupunki - Helsingin villi ja mutkaton ruoakulttuuri". Michelin.ravintola Grönin keittiömestari Toni Kostian kerää ravintolan jälkiruoka-annoksen raaka-aineita.

Vesterinen nostaa esimerkiksi menestymisestä Kööpenhaminan, josta on tullut merkittävä kaupunki ruokakulttuurin ja -matkailun saralla. Siellä ravintoloiden keskinäinen yhteistyö on ollut yksi kehityksen vetureista. Vesterinen arvioi, että Helsingissä oli hieman vastaavaa Covid-pandemian aikaan, ehkä jotain vastaavaa voisi kuplia pinnan alla nytkin.

"Jos me kaikki teemme yhdessä Helsingin ruokakulttuurin eteen töitä yhteisellä viestillä, todennäköisesti kaikki saavat asiakkaita enemmän ja maine kehittyy."

Kaupungin tavoitteena on, että helsinkiläiset myös itse arvostaisivat kaupungin omaleimaista ruokakulttuuria.

Kespro on mukana talkoissa

Kespron kaupallinen johtaja Jerry Tiittala kertoo, että Kespro haluaa olla mukana suomalaisen ruokakulttuurin arvostuksen nostamisessa.

"Ensinnäkin, että Suomessa oltaisiin ylpeitä siitä, ja että siitä puhuttaisiin maailmalla positiiviseen sävyyn. Meillä on paljon hienoja raaka-aineita ja perinteitä, niistä pitää kertoa rohkeasti", Tiittala sanoo.

Kespron kaupallinen johtaja Jerry Tiittala.

Kespro on monessa mukana niin Helsingissä kuin koko Suomessa. Tukku on myös itse iso foodservice-alan tapahtumien tuottaja ja samalla esimerkiksi tukee taustalla erilaisia yhdistyksiä. Yksi esimerkki Kespron panostuksista on Suomen Bocuse d’Or -kisajoukkueen sponsorointi. Suomen edustus kisassa on osaltaan kotimaisen käsityötaidon käyntikortti.  

Kespro uskoo ulkona syömisen kulttuurin kehittyvän. Tukku on mukana tukemassa sitä sekä suomalaisia ravintoloita. 

"Tällä hetkellä tapahtuu paljon, meillä on suunnitelmia tulevaisuuteen. Iso teema on, että yhteistyö eri foorumien ja eri tahojen kanssa tulee varmasti tulevaisuudessa korostumaan."

Tiittala kertoo, että Kespro haluaa rakentaa verkostoja ja antaa eri tahoille mahdollisuuden jakaa tietoa ja sparrata toisiaan.

"Mitä avoimemmin pystytään yhteistyötä eri tahojen kanssa tekemään, se mahdollistaa enemmän asioita."

Kansainvälisessä matkailussa on paljon potentiaalia. Myös Tiittala painottaa, että suomalaisen ruokakulttuurin saamisessa maailmalle tarvitaan yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa – kukaan ei pysty ponnistukseen yksin. Mukaan tarvitaan kaikki foodservice-alan toimijat sekä mahdollistajat, kuten Helsingin kaupunki ja valtio.  

"Näen, että eri sidosryhmien pitää koota voimat ja lähteä viemään asiaa yhteistä maalia kohti", Tiittala sanoo.

Ruoka halutaan vahvemmin mukaan kaupungin markkinointiviestintään. Ravintola-alan houkuttelevuutta halutaan lisätä nuorten silmissä.