Trendilajikkeet syntyvät Räpin koetilalla
Apetit tutkii uusia lajikkeita ja viljelymenetelmiä Räpin koetilalla Köyliössä. Kasvisruokabuumin myötä suurennuslasin alla ovat etenkin härkäpapu ja kikherne.
Julkaistu
Teksti
Maiju Junko
Kuvat
Apetit
Köyliöläisessä järvimaisemassa on suomalaisittain ainutlaatuinen koetila, jossa Apetit tutkii uusia lajikkeita ja viljelymenetelmiä. Esimerkiksi kaikki Apetitin sopimusviljelyyn valitsemat lajikkeet ja viljelymenetelmät kokeillaan ennen käyttöönottoa Räpin tilalla.
”Olemme tutkineet ja kasvattaneet härkäpapua nyt viitisen vuotta. Tänä vuonna puimme sitä Apetitin hernepuimureilla ja saimme pakastettua ne tuoreeltaan. Vielä ensi talvena niitä ei ole myynnissä, sillä tuotekehitys on tarkkaa ja vie aikaa. Mutta hyvältä näyttää”, koetilan tutkimusagronomi Maria Pero iloitsee.
Räpillä tehdään työtä paitsi hyvän sadon varmistamiseksi myös entistä maukkaampien tuotteiden eteen. Vaikka tila on koetila, kasviksia päätyy tuotantoon asti.
”Toimintamme linkittyy joko sopimusviljelijöihin tai tuotekehitykseen. Etsimme suomalaiseen avomaanviljelyyn maukkaita lajikkeita, joiden ominaisuudet sopivat pakastetuotantoon”, Pero toteaa.
Hernesesonki on hektinen
Kotimainen herne on yksi tutuimmista pakastetuotteista. Herneen laadun varmistamiseksi sen puinti on joskus kovaa kilpajuoksua kalenterin, joskus jopa kellon kanssa.
”Esimerkiksi hellekelillä tuoreeltaan pakastettavan herneen oikea sadonkorjuuaika voi olla tunneista kiinni”, Pero selvittää.
Tilalla on koeviljelyssä 39 eri hernelajiketta, ja näistä Apetitin sopimusviljelijöiden käyttöön päätyy kymmenkunta. Suurimat erot ovat kasvuajoissa, mutta maussakin on toki vaihtelua. Joskus pitää taipua jopa hernehifistelyyn.
”Etenkin italialaiset ostajat ovat hyvin tarkkoja mausta, heillä hakusessa ovat erittäin makeat lajikkeet. Suomen kesien pitkät päivät ja valoisat yöt tuottavat maultaan, väriltään ja kooltaan erityislaatuisia herneitä. Apetit viekin vuosittain Italiaan miljoonia kiloja pakasteherneitä.”
Jäljitettävyys on osa tuoteturvallisuutta
Räpin toiminnan keihäänkärkenä ovat kotimaisuus ja tuoteturvallisuus. Yksi tärkeä tavoite on torjunta-aineiden vähentäminen.
”Panostamme viljelytapojen kehittämiseen, ja uudistukset otetaan käyttöön sopimustiloilla. Kehitämme myös luomuviljelyn menetelmiä. Luomuviljelyn opit esimerkiksi maan kasvukunnosta ja ravinteikkuudesta pätevät myös tavanomaisessa viljelyssä.”
Panostamme viljelytapojen kehittämiseen, ja uudistukset otetaan käyttöön sopimustiloilla.
Myös läpinäkyvyys ja jäljitettävyys ovat tärkeitä arvoja.
”Viljelijät raportoivat kaikki toimensa järjestelmään, ja valmiit tuotteet ovat helposti jäljitettävissä oikealle tilalle”, Pero jatkaa.
Monipuolinen porkkana kasvaa verkkojen suojassa
Porkkana on yksi suomalaisten kuluttajien lempijuureksista. Apetitin tuotteistossa porkkana onkin merkittävä niin vihannespakastesekoituksissa kuin valmiissa tuotteissa. Se taipuu myös trendikkäisiin tuotteisiin. Apetit lanseeraa syksyllä porkkana-kvinoapyörykän, joka saa makua muun muassa auringonkukansiemenistä ja inkivääristä.
Porkkanan viljelytys onkin Apetitille tärkeää. Sitä kiusaavan tuholaisen, porkkanakempin, luonnonmukainen torjunta on yksi Räpin tilan missioista.
”Ensimmäistä kertaa tänä vuonna emme käyttäneet porkkananviljelyssä lainkaan tuholaistorjunta-aineita, vaan koko kasvualue oli tuholaisverkon alla. Kemppi ei pääse kasvin pintaan, ja näin pärjäsimme koko kesän ilman tuholaistorjunta-aineita.”
Verkko pitää kosteuden hyvin eikä haittaa lainkaan kasvua. Ainoa haittapuoli on hinta.
”Verkko toimii jopa kymmenen vuotta, mutta kertainvestointina se on toki iso.”
Talvella suunnitellaan tulevaa
Räpin koetilalla viljeltiin tänä vuonna luomupinaattia, mukulaselleriä, hernettä, härkäpapua, tavallista pinaattia, perunaa, sokerijuurikasta, porkkanaa ja lanttua. Ensimmäinen sato saatiin luomupinaatista kesäkuussa, ja viimeisenä loka-marraskuussa nostetaan lantut.
Vaikka luonto vaipuu horrokseen, tila ei uinu. Talvella analysoidaan näytteitä ja laaditaan tuloksia, suunnitellaan seuraavaa satokautta, päätetään lajikkeet ja tilataan siemenet. Kaamosaikaan pidetään myös lomat, jotka eivät kesäsesonkiin mahdu.
”Tykkään kaikista Suomen vuodenajoista enkä koe kaukokaipuuta. Vapaa-aika kuluu ulkoilmaurheillessa. Uskon olevani oikealla alalla, sillä pääsen iskemään aika ajoin sormet multaan”, Maria Pero kiteyttää.
Räpin tila jo vuodesta 1954
- Apetitin koetila sijaitsee Köyliössä, Satakunnassa.
- Lajike-, lannoitus- ja viljelytapakokeita jo vuodesta 1954.
- Kehittää kestävää viljelyeko-systeemiä tukevia viljelymenetelmiä.
- Siirtää tiedon ja osaamisen Apetit-sopimusviljelijöiden käyttöön.
- Vuosittain käytössä yli 1 000 koeruutua.
- Työllistää kaksi vakituista työntekijää, sesonkiaikaan lisäksi määräaikaisia.
Me Kesprossa autamme kaiken kokoisia asiakkaitamme menestymään sekä kehittämään liikeideaansa. Meiltä saat palvelua niin henkilökohtaisesti kuin digitaalisissa kanavissa.
Tule asiakkaaksiAsiakkaanamme käytössäsi on Suomen laajin tukkuvalikoima Kespronet-verkkopalvelun kautta. Logistiikka - ja jakeluverkostomme kattaa koko Suomen.
Tilaa Kespronetistä
