Apua – robotti keittiössä

Robotti ottaa asiakkaan vastaan, ohjaa pöytään ja kuuntelee vielä tilaukset. Keittiössä toinen valmistaa ruoan ja lähettää sen asiakkaalle, luonnollisesti robotin kantamana.

Kuulostaa tieteiskirjallisuudelta? Ehkä, mutta robotit ovat jo täällä, ja automaation rooli kasvaa lähivuosikymmeninä edelleen. Robotit tulevat tekemään etenkin tehtäviä, joissa samaa asiaa pitää tehdä monta kertaa tasalaatuisesti.

”Roboteille delegoidaan varsinkin tylsät, likaiset ja vaaralliset työt. Ihmisille jäävät työtehtävät, jotka vaativat ihmiskontaktia, ongelmanratkaisua tai luovuutta”, arvioi Aarni Tuomi, Haaga-Helian tuore ravintolaliiketoiminnan lehtori.

Tuomen englantilaiseen Surreyn yliopistoon kirjoittama väitöskirja ravintola-alan automaatiosta on väitöstilaisuutta vaille valmis. Tutkimuksessaan hän perehtyi tekniikan tuomiin muutoksiin Yhdysvalloissa ja Japanissa.

Älyroskiksista silmiään räpsytteleviin robotteihin

Esimerkkejä teknologian mahdollisuuksista on käytössä jo paljon.

Keittiössä saattaa olla älyroskakori, joka analysoi, mitä sinne laitetaan ja auttaa näin hävikin välttämisessä ja tuotekierron suunnittelussa. Toisaalta tiskaamista saattaa hoitaa robotti, joka näkee ihmissilmää paremmin, että astioista tulee puhtaita.

Myös erilaisia ruoanvalmistuksessa käytettäviä järjestelmiä on jo kehitetty, mutta ne keskittyvät vielä varsin rajattuihin tehtäviin. Yksi esimerkiksi kuorii porkkanan, toinen pilkkoo sen ja kolmas annostelee astioihin. Yhdysvalloissa on jo myös baristarobotteja, jotka pystyvät isossa kahvilassa tekemään putkeen vaikka sata täydellistä maidonvaahdotusta.

Ihmisille tämä tarkoittaa keskittymistä tehtäviin, joissa tarvitaan ihmisen taitoja.

”Sen sijaan, että kokki käyttäisi aikaa pilkkomiseen, kuorimiseen ja lämmittämiseen, hän voi käyttää enemmän aikaa kokonaisuuden suunnitteluun ja lautasille asetteluun”, Tuomi visioi.

Robotit ovat tulossa myös salin puolelle, missä ne voivat tehdä pitkälti samoja tehtäviä kuin tarjoilijatkin, esimerkiksi ohjata pöytään ja ottaa tilauksia. Japanissa robotteja jo inhimillistetään, joten niille annetaan nimet ja esimerkiksi silmät sekä ripset, joita ne voivat räpsytellä.

Ihmiselle on edelleen paikkansa

Automaation yleistymisen taustalla on osin työntekijöiden hankkimisen vaikeus, joka on iso tekijä esimerkiksi Japanissa. Tekniikan avulla voidaan vähentää jatkuvaa rekrytointia ja kouluttamista. Toistuvien työtehtävien väheneminen voi myös motivoida henkilökuntaa.

Yleistymiselle on toki myös esteitä. Tekniikan asentaminen on työlästä ja kallista, ja esimerkiksi tarjoilijarobotin käyttöönotto on vaativa prosessi, joka vaatii myös henkilökunnan kouluttamista.

Aarni Tuomi on Haaga-Helian lehtori, joka teki väitöskirjansa englantilaiseen Surreyn yliopistoon ravintola-alan automaatiosta. Kuva: Riku Virtanen

”Automaatio saattaa myös pelottaa. Mediaa seuratessa yleinen ajatus on, että robotit tulevat ja vievät työpaikat. Työntekijäkin saattaa ajatella, että en halua oppia käyttämään laitetta, jos se pian vie työni”, Tuomi pohtii.

Ihmisten merkitys ei ole katoamassa.

Etenkin casual- ja fast casual -tyyppisissä konsepteissa automaatio kuitenkin lisääntyy vääjäämättä. Niissä ihmisten kohtaamiset ovat vähemmän tärkeässä roolissa, ja ruokaa tehdään isossa mittakaavassa. Suomessakin hampurilaisen voi jo tilata tabletilta, ihmiselle juttelematta.

Nykyisin tekoälyn kommunikaatio on vielä varsin rajallista, ja palvelutilanteet on pitkälti käsikirjoitettu etukäteen. Lähivuosikymmeninä saatetaan nähdä entistä kehittyneempää robotiikkaa, jossa kone ymmärtää ihmistä nykyistä paremmin ja kykenee ehkä jopa jonkinlaiseen empatian osoittamiseen.

Ihmisten merkitys ei ole kuitenkaan katoamassa. Aterimien kiillottamisen ja annosten pöytään tuomisen sijaan tulevaisuudessa keskitytään ihmisten kohtaamiseen, mikä onkin palvelualan perimmäinen idea.

”Uskon, että ihmisiä tarvitaan ravintola-alalla jatkossakin. Ihmiset ovat sosiaalisia eläimiä, haluamme kohdata ja tulla kohdatuiksi. Uskon kuitenkin, että enenevissä määrin tylsiä työtehtäviä voidaan delegoida koneille.”

Tuomi itse uskoo, että automaatio on hyvä asia ravintola-alan kannalta.

”Oma taustani on ravintola-alalla, ennen väitöskirjaa työskentelin ravintolapäällikkönä. Kulma, jolla tulen, on optimistinen: tulevaisuudessa robotti tekee tylsät hommat ja ihminen voi keskittyä kivempiin.”

Automaatio

• Pula ravintola-alan henkilökunnasta on yksi syy automatisoinnille.
• Teknologian avulla voidaan vähentää toistuvia tehtäviä, jotka eivät motivoi työntekijöitä.
• Automaatio lisääntyy nyt etenkin casual- ja fast casual -tyyppisissä konsepteissa, esimerkiksi hampurilaisravintoloissa.
• Haasteena muutosten työläys ja kalleus.