Apua uuden jätelain haltuunottoon

Jätelain uudistuksella vauhditetaan kierrätystä ja kiertotaloutta

• Sen tavoitteena on muun muassa vähentää syntyvän sekajätteen määrää sekä lisätä jakeiden erilliskeräystä.
• Vuonna 2025 Suomessa yhdyskuntajätteestä tulee kierrättää 55, vuonna 2030 60 ja vuonna 2035 jo 65 painoprosenttia. Tehokas erilliskeräys on välttämätöntä kierrätysasteen nostamiseksi.
• Vuonna 2019 Suomen yhdyskuntajätteen kierrätysaste oli 43 prosenttia.
• Suomen jätelakia uudistetaan, jotta se vastaisi EU:n jätedirektiiviin tiukentuneisiin vaatimuksin.
• Toisaalta myös kuluttajat odottavat, enenevässä määrin, että yritykset toimivat vastuullisesti ja huolehtivat näin ollen hyvin myös kierrätyksestä. Vastuullisuus on kilpailuetu.
• Uuden lain siirtymäaika jatkuu näillä näkymin heinäkuuhun 2022. Tarkemmin jätelain yksityiskohdista säädetään asetuksilla, jotka astuvat voimaan todennäköisesti loppuvuodesta.

Uuden jätelain mukaisesti toiminnanharjoittajien tulee alkaa lajitella entistä laajemmin eri jätejakeita

• Lajitteluvelvoite koskee toimijoita, joilla täyttyvät tietyt viikoittaiset painomäärät jätemäärissä. Tämän hetken tiedon mukaan lajitteluvelvoite astuu voimaan, kun toiminnanharjoittajalla kertyy biojätettä vähintään 10 kilogrammaa, kuitu- ja muovipakkauksia vähintään 5 kilogrammaa ja lasipakkauksia 2 kilogrammaa viikossa. Vielä ei ole tiedossa, millaiset ohjeet tulevat olemaan esimerkiksi muovipakkausten keräämiselle.
• Uuden lain mukaan toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa toiminnassa syntyvän jätteen määrästä ja käsittelystä. Lisäksi toiminnassa syntyvien jätejakeiden määrästä ja käsittelystä tulee olla valmius raportoida viranomaiselle. Kirjanpitoon on mahdollisuuksien mukaan sisällytettävä arvio syömäkelpoisena pois heitettävän elintarvikejätteen määrästä.
• Jätelain uudistuspakettiin kuuluu omana kokonaisuutenaan myös kertakäyttömuovien käyttöä rajoittava SUP-direktiivi. Se sisältää esimerkiksi tietyille kertakäyttöisille muovituotteille markkinoille saattamiskieltoja ja merkintävaatimuksia. Nämä kiellot ja merkintävaatimukset on otettu Suomessa jo käyttöön.

Kespro auttaa ja tukee asiakkaitaan uudessa tilanteessa

• Kespro kertoo ja neuvoo jätelain käytännön vaatimuksista ja yksityiskohdista sitä mukaa kuin asiasta on saatavilla uutta tietoa.
• Kespro on myös käynnistämässä pilotointeja, joiden avulla testataan uusia toimintamalleja. Tavoitteena on kehittää jätelain vaatimuksiin vastaavia palveluita.

Palvelukonseptipilotti

• Pilotteihin kuuluu esimerkiksi Kespron ja K-ryhmän kiertotalouskumppanin Lassila & Tikanojan yhteistyössä suunnittelema palvelukonsepti, joka käynnistyy jo tänä vuonna. Sillä tavoitellaan, yhdessä muutamien erityyppisten asiakkuuksien kanssa, kierrätysasteen tehostamista Suomen huipulla, Levin matkailukeskuksen alueella.
• Pohjois-Suomessa erityisesti biojätteen kierrättäminen on ollut haasteellista. Kokeilussa on tavoitteena kierrättää lähes kaikki asiakkaalla syntyvä jäte.
• Tällä hetkellä Levin alueella yhdyskuntajätteen kierrätysaste on noin 25 prosenttia. Pilotissa on tavoitteena nostaa lukemaa merkittävästi tätä korkeammaksi. Tutkittavana on myös, voitaisiinko tähän päästä ilman, että asiakkaan kulut kasvaisivat nykyisestä.
• Pilotissa hyödynnetään L&T:n lokeroautoja, joissa on omat tilat biojätteelle, lasille ja metallille. Lisäksi palvelukonseptissa on tarkoitus hyödyntää Kespron omia paluukuljetuksia. Kun asiakkaalle viedään tuotteita, samalla paluumatkalle otetaan kyytiin asiakkaalta syntyneitä pahvi- ja muovijakeita. Pilotin aikana testataan ensimmäisen kerran myös asiakkaalta syntyneen paistoöljyn palauttamista Kespron paluukuljetusten mukana. Toimintamalli suunnitellaan siten, että paluujakeet voidaan kuljettaa turvallisesti ja hygieniamääräysten mukaisesti. Sen avulla kierrätysjakeet kulkevat entistä energiatehokkaammin ja kuljetusten hiilijalanjälki pienenee.
• Pilottiin mukaan lähtevät asiakkaat saavat myös kierrätyslupaustunnuksen, jonka avulla ne voivat kertoa olevansa ympäristövastuullisesti kierrättäviä yrityksiä.
• Tavoitteena on aloittaa pilotti Levin matkailukeskuksen alueella marraskuussa 2021. Pilotin kokemusten pohjalta päätetään palvelumallin laajentamisesta.

Tiesitkö?

Kertakäyttömuovien käyttöä rajoittavan SUP-direktiivin myötä markkinoilta on poistunut muun muassa muovisia pillejä, aterimia ja lautasia. SUP-direktiivin myötä kertakäyttökuppeihin on tullut myös kuva alakuloisesta kilpikonnasta – se kertoo, että tuote sisältää muovia, joten se on hävitettävä asianmukaisesti. Kespro on jo ottanut valikoimiinsa esimerkiksi puukuidusta valmistettuja aterimia ja bagassi-annosrasioita. Menu-tuotteisiin on tulossa lisää vastaavia SUP-direktiivin vaatimukset täyttäviä tuotteita.

Juttuun on haastateltu Kespron QEHS Manager Mia Haavistoa ja palveluliiketoiminnan johtaja Taiju Jaatista. Haavisto vastaa Kesprossa vastuullisuudesta, laadusta, elintarviketurvallisuudesta ja työsuojelusta. Jaatinen vastaa Kesprossa uusien palveluiden kehittämisestä ja palveluiden kumppaniverkostosta.