Jätelaki uudistuu – mitä se tarkoittaa ravintolalle?

Uusi jätelaki, jonka tavoitteena on lisätä kierrätystä, tuo mukanaan uusia velvoitteita myös ravintoloille sekä muille foodservice-alan toimijoille. Kespro auttaa asiakkaitaan muutokseen sopeutumisessa.

Merkittävimpiä muutoksia ravintoloille on tarve alkaa lajitella entistä laajemmin eri jätejakeita ja velvollisuus pitää kirjaa toiminnassa syntyvän jätteen määrästä ja käsittelystä. Uudistuneen lain siirtymäaika jatkuu heinäkuuhun 2022 asti.

Uusi jätelaki pähkinänkuoressa

• Uuden jätelain mukaisesti yritysten tulee alkaa lajitella entistä laajemmin eri jätejakeita. Uuden lain siirtymäaika jatkuu heinäkuuhun 2022.
• Lajitteluvelvoite koskee yrityksiä, joilla täyttyvät tietyt viikoittaiset painomäärät jätemäärissä. Lajitteluvelvoite astuu voimaan, kun yrityksellä kertyy biojätettä vähintään 10 kg viikossa, kuitu- ja muovipakkauksia vähintään 5 kg viikossa ja lasipakkauksia 2 kg viikossa.
• Uuden lain mukaan yrityksen on pidettävä kirjaa toiminnassa syntyvän jätteen määrästä ja käsittelystä. Lisäksi toiminnassa syntyvien jätejakeiden määrästä ja käsittelystä tulee olla valmius raportoida viranomaiselle. Kirjanpitoon on mahdollisuuksien mukaan sisällytettävä arvio syömäkelpoisena poisheitettävän elintarvikejätteen määrästä.
• Kertakäyttömuovien käyttöä rajoittava SUP-direktiivi on osa jätelain uudistuspakettia. Sen tarkoitus on vähentää tiettyjen kertakäyttöisten muovituotteiden käyttöä. Direktiivi sisältää tietyille kertakäyttöisille muovituotteille markkinoille saattamiskieltoja ja merkintävaatimuksia.

Katso webinaarin tallenne, joka auttaa...

• Toimimaan uudistuneen lainsäädännön asetusten mukaisesti
• Varautumaan lainmuutoksen mukana tuleviin epävarmuustekijöihin
• Ymmärtämään nykypäivän kuluttaja-asiakkaita ja heidän odotuksiaan
• Vähentämään liiketoimintaan kohdistuvia hankintariskejä
  
  

Sisältö edellyttää evästeiden hyväksymisen

Jos haluat nähdä tämän sisällön, siirry evästeasetuksiin hyväksymään evästeet.

Tallenteen ohjelma

Tervetuloa ja Kespron tutkimuksen läpikäynti

Otto Heinonen | Viestintäpäällikkö | Kespro
Ravintola-alan vastuullisuus pitää sisällään monia teemoja aina tuotantoketjun läpinäkyvyydestä ravintolatyöntekijöiden hyvinvointiin. Mitä kuluttajat odottavat ravintoloiden vastuullisuudelta, ja toisaalta mikä tekee ravintolasta kuluttajien silmissä vastuullisen toimijan.

Jätelain uudistuksen pykälät

Pirjo Rytkönen | Sidosryhmäpäällikkö | L&T Ympäristöpalvelut
Jätesääntely on muuttunut ja yrityksille on asetettu uusia vaatimuksia. Ravintola-alaa koskevat erityiset vaatimukset käyttämättömien elintarvikkeiden edelleen luovuttamisesta uudelleenjakeluun sekä elintarvikejätteen kirjanpidosta.

Miten uudet vaatimukset vaikuttavat ravintolan arkeen käytännössä

Henrik Ojala | ympäristömanageri | L&T Ympäristöpalvelut
Jätelakiuudistuksella pyritään edistämään kiertotaloutta. Mikäli vastuullisuuteen ja toimivaan lajitteluun on kiinnitetty ravintolan arjessa huomiota jo aiemmin, niin lakimuutoksen tuomista uusista vaatimuksista voidaan selvitä melko pienin muutoksin.

Kysymyksiä ja vastauksia

Lapland Hotels kierrätyspilotti

Jätelakiwebinaarissa esitellystä Lapland Hotelsin kierrätyspilotista on lisätietoa saatavilla omista eri artikkeleistaan sekä L&T:n että Kespron verkkosivuilla:

• Kiertotaloudesta totta nyt myös Lapissa - Artikkeli L&T:n sivuilla
• Kiertotalous vauhtiin pohjoisessa - artikkeli Kespron sivuilla

Webinaarin aineistot

Jätelakiwebinaarissa esiteltiin Kespron vastuullisuustutkimusta, jonka tulosten perusteella vastuullisuusteemoista tärkeimpinä pidetään raaka-aineiden hankinnan läpinäkyvyyttä, henkilökunnan sosiaaliseen hyvinvointiin sekä kierrätykseen liittyviä näkökohtia. Suomalaisista 69 prosentille vastuullisuudella on merkitystä valittaessa ravintolaa. Kyselytutkimukseen vastasi 1085 kuluttajaa ympäri Suomea.

Kespron Suomalaisten odotukset ravintoloiden vastuullisuudelta -tutkimus

Lataa Jätelakiwebinaarin L&T:n esitysaineistot tästä

Jätelakiin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia

Kysymykset kerättiin Kespron asiakkailta 16.2.2022 järjestetyn jätelakiwebinaarin yhteydessä. Kysymyksiin vastasivat L&T:n ja Kespron ympäristö- ja jätehuollon asiantuntijat. Huomioithan, että vastaukset kuvaavat tilannetta helmikuussa 2022. Kysymykset ja vastaukset on teemoiteltu aihealueittain.

Lakiin ja asetuksiin liittyvät kysymykset

Q: Miksi lakiuudistus tulee ja sillä tavoitellaan?
A: Jätelain muutoksella täytäntöön pantiin kansallisesti EU:n jätesäädöspaketti. Jätelain muutoksen tärkeimpänä tavoitteena oli lisätä jätteiden kierrätystä ja vahvistaa Suomen roolia kiertotalouden edelläkävijänä.

Q: Mikä siis muuttui 1.1.2022 ja mikä heinäkuussa 2022?
A: Elintarvikealan toimijan kirjanpitovelvoitetta elintarvikejätteestä sovelletaan jo 1.1.2022 alkaen. Myös yleiseen kirjanpitovelvollisuuteen sisältyviä lisäyksiä, jotka siis koskevat vain sellaisia toimijoita, joilla syntyy kaikkia jätteitä vähintään 100 tn/a tai ovat ympäristönsuojelulain mukaan luvan- tai ilmoituksenvaraisia, sovelletaan jo 1.1.2022 alkaen. Lajitteluvelvoitteita, jos jätettä syntyy vähintään velvoiterajan verran kg/viikko, sovelletaan 1.7.2022 alkaen.

Q: Ketä uusi jätelaki koskee? Kellä syntyy sellaista ”jätettä”, jota ei käytettäisi ruoan raaka-aineeksi asiakkaille?
A: Käyttämättömien elintarvikkeiden, esimerkiksi ravintolassa syömäkelpoisen ruokahävikin edelleenluovuttamivelvollisuus ensisijaisesti ihmisravinnoksi, koskee kaikkia elintarvikelaissa (297/2021) elintarvikealan toimijoita, mikäli se voidaan tehdä elintarviketurvallisuutta vaarantamatta ja kohtuullisin kustannuksin. Ihannetilanne tietysti olisi, että kaikki hankitut raaka-aineet voidaan hyödyntää ruoantuotannossa ravintolassa ja hävikkiruokaa ei synny. Biojätteen lajitteluvelvoite eli 10 kg/viikko täyttyy jo suhteellisen pienistä biojätemääristä. Tietyt osat elintarvikkeista, esimerkiksi perunankuoret ja kahvinporot, menevät yleensä biojätteeseen.

Q: Koskeeko uudelleenluovutusvelvollisuus myös esim. perunaviljelijää ja elintarvikekauppaa?
A: Uudelleenluovutusvelvollisuus koskee kaikkia elintarvikelain (297/2021) mukaisia elintarvikealan toimijoita eli esimerkiksi yrityksiä/yhteisöjä, jotka toimivat jossain elintarvikeketjun vaiheessa. Siis myös alkutuotantoa, kuten perunanviljelijää ja jakelijaa eli elintarvikekauppaa. Elintarvikealan toimija voi valita tahon, jolle se käyttämättä jääneet elintarvikkeet luovuttaa. Tuotteen on lisäksi luovutushetkellä oltava elintarvikekelpoinen, jolloin sitä ei katsota jätteeksi vaan tuotteeksi ja siihen sovelletaan elintarvikelain sääntelyä. Luovutusvelvoitteesta voi poiketa, jos kustannukset osoittautuvat kohtuuttomaksi. Kohtuuttomuuden arviointi on tapauskohtaista.

Q: Kuka on valvova viranomainen, jolle esitetään velvoitetut seurantatiedot?
A: Jätelain mukaisia valvontaviranomaisia ovat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja ELY-keskukset.

Q: Mistä saa lomakkeita, jotka tulee täyttää jätelain velvoitteiden täyttämiseksi ja miltä taholta saa lisätietoja jätelain velvoitteista?
A: Ei mistään tällä hetkellä. Velvoitteet lukevat jätelain asetuksessa eli jätteen määrä, mistä jäte muodostuu, jätteen toimituspaikka ja jätteen käsittelytapa.

Jos yritys/yhteisö on yleisesti kirjanpitovelvollinen eli kyse on isosta toimijasta, niin silloin raportointi on YLVA:ssa, mutta yleisesti ravintolat eivät ole tämän piirissä. Tällä hetkellä ei ole tiedossa elintarvikejätteen kirjaamisesta yleisiä ohjeita ja ei ole myöskään tiedossa tuleeko niitä myöhemminkään viranomaiselta. Jos on epävarma, voi kysyä omalta valvovalta viranomaiselta, joka on yleensä kunnan ympäristönsuojeluviranomainen tai isommissa paikoissa ELY-keskus.

Q: Onko asetus mennyt suoraan ISO 14001 -asetuksiin?
A: ISO 14001 on kansainvälinen ympäristöasioiden hallintaa käsittelevä standardi, joka ei ole lainsäädäntöä ja jonka käyttöönotto on vapaaehtoista. Auditoinneissa yksi peruskysymys on yleensä vaatimusten ja sitoumusten todentaminen.

Q: Koskeeko uusi jätelaki myös kesäkahviloita, jotka toimivat vain kesän ja liikevaihto aika pientä?
A: Kirjanpitovelvollisuus elintarvikejätteestä ei koske pienimuotoista toimintaa, joka jää suunnitelmallisen elintarvikevalvonnan ulkopuolelle. Yleensä rajana on pidetty n. 10 000 euroa. Ruokaviraston sivuilta voi tarkastaa, millaista toimintaa pidetään pienimuotoisena.

Q: Onko nuo jätelaissa olevat määrät kiinteistö- vai yrityskohtaisia?
A: Erilliskeräyksen kg/viikko-velvoiterajat ovat kiinteistökohtaisia.

Q: Jos ravintolan jäteastiat on yhteisiä muiden toimijoiden ja esim. talon asukkaiden kanssa, miten velvoite toteutuu? Kenen tehtävä on valvoa, meneekö jätteet muilla oikeisiin astioihin, vaikka itse ravintoloitsijana toimisi asetusten mukaisesti?
A: Jos taloyhtiössä/kiinteistöyhtiössä on lajittelussa toisilla toimijoilla puutteita, asiassa voi varmaankin olla yhteydessä isännöitsijään ja pyytää tätä ohjeistamaan asukkaita/yrityksiä. Ohjeistuksella ja neuvonnalla päästään yleensä parhaaseen lopputulokseen. Valvovia viranomaisia jätelain mukaan ovat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja ELY-keskukset.

Q: Jos ravintola on kauppakeskuksen sisällä ja jätteet menevät kauppakeskuksen kautta, ei ravintolan omana. Kuuluuko ravintolan silloin punnita omat jätteet erikseen, vai vaan riittääkö, jos kauppakeskus hoitaa kaiken talon yhteismassan?
A: Jos kauppakeskuksessa syntyy jätettä vähintään 100 tn/vuosi, se on velvollinen hoitamaan kirjanpidon jätteistä. Kauppakeskus tosin saattaa pitää kirjaa jätteistä, vaikka tuo 100 tn/vuosi ei täyttyisikään. Kirjanpito elintarvikejätteestä on eri asia kuin yleinen kirjanpitovelvoite jätteestä, ja kirjanpitovelvoite koskee elintarvikealan toimijaa eli tässä tapauksessa ravintolaa, vaikka jätteet toimitetaankin kauppakeskuksen jätepisteeseen.

Q: Ravintola-yritykseni on vuokralla kiinteistössä, kenellä on vastuu jäteastioista/kierrätyksestä? Jos kiinteistö ei lajittele roskia, miten ravintolan pitää toimia?
A: Jätehuollon järjestämisvelvollisuus on jätteen haltijalla. Jätteen haltija on määritelty seuraavasti: jätteen tuottaja, kiinteistön haltija tai muu, jonka hallussa jäte on. Yleensä jätteen haltija on se, jonka hallussa jäte fyysisesti on eli tässä tapauksessa teidän yrityksenne. Yritys on jätteen haltijana/tuottajana vastuussa siitä, että lajittelee ja kierrättää jätteensä. Vuokrasopimuksessa on voitu sopia, että jätehuollon järjestäminen sisältyy vuokraan. Tarkista siis vuokrasopimuksesi. Jos siinä on sovittu, että vuokraan sisältyy jätehuollon järjestäminen, vuokranantajan tulisi sopimuksen perusteella järjestää tarvittavat keräysastiat ja vastata jätteen keräyksestä aiheutuvista kustannuksista. Taloyhtiöissä ja kiinteistöyhtiöissä jätehuolto sisältyy yleensä vastikkeeseen. Jätteen keräyksestä on säännelty jäteasetuksen 10 §:ssä. Siinä asetetut vaatimukset koskevat yhdyskuntajätteen ja siihen rinnastettavien tuottajavastuun piiriin kuuluvien jätteiden keräystä riippumatta siitä, kenen vastuulla keräyksen järjestäminen on.

Q: Onko jäteastioiden pesuun tarkempia ohjeita ja kuka pesujen säännöllistä suorittamista valvoo?
A: Jäteasetuksessa säädetään, että sekajäteastiat on pestävä vähintään kerran vuodessa ja biojäteastiat kaksi kertaa vuodessa. Se, millä tekniikalla pesuja suorittaan, jää jätteen haltijan päätettäväksi. Jätteenkuljetusyrityksillä on käytössä esimerkiksi kalustoa, jolla jätepesun voi suorittaa tyhjennyksen yhteydessä. Isompien keräysvälineiden, kuten puristimien, pesupalvelua on myös tarjolla ja pesu suoritetaan pesuhallissa tyhjennyksen jälkeen. Jätelain mukaisia valvontaviranomaisia ovat kunnan ympäristönsuojelu-viranomainen ja ELY-keskukset.

Q: Onko tilanne muuttunut, kun aikanaan esim. ravintoloiden aamupalojen ylijäämä on työntekijöille veronalaista tuloa ja nyt se pitäisi jakaa edelleen.
A: Verotuskäytäntö kannattaa tarkistaa verottajalta. Tuo aamupalojen ylijäämän antaminen työntekijöille täyttää sinänsä jätesääntelyyn sisältyvän velvollisuuden luovuttaa käyttämättömät elintarvikkeet uudelleenjakeluun ihmisravinnoksi.

Q: Elintarvikelaissa tarjolla ollutta ruokaa ei saa kuumentaa uudelleen, lasketaanko tämä linjastohävikki myös syömäkelpoiseksi jätteeksi?
A: Jos linjastohävikki on pois heitettäessä elintarvikekelpoista eli täyttää elintarvikkeelle asetetut vaatimukset, katsotaan se syömäkelpoiseksi elintarvikkeeksi, jonka osuus elintarvikealan biojätteestä tulisi mahdollisuuksien mukaan arvioida. Eri jätejakeisiin liittyviä kysymyksiä

Q: Miten ravintoloissa / grilleissä rasvankeräys / erottelu viemäriin tulee tapahtua? Onko siitä jotain määräyksiä?
A: Ravintorasvoja, kuten paistorasvoja, ei tulisi kaataa viemäriin, koska ne tukkivat helposti viemärin. Suosittelemme nestemäisten ravintolarasvojen erilliskeräystä niille tarkoitetulla astialla. Biojätteen joukkoon voi laittaa sekä kiinteät rasvat, että jäähdytetyt ja paperiin imeytetyt nestemäiset ravintorasvat. Mikäli ravintorasvoja päätyy viemäriin, tulisi siinä olla rasvanerotuskaivo. Tarkemmat ohjeet elintarvikehuoneistoille asetetuista vaatimuksista löytyvät yleensä alueen elintarvikevalvontaa hoitavan viranomaisen sivuilta.

Q: Energiajakeen ja sekajätteen ero?
A: Molemmat hyödynnetään energiantuotannossa, eli niiden avulla tuotetaan mm. kaukolämpöä ja sähköä. Energiajae on näistä jätejakeista kuitenkin energia-arvoltaan parempaa ja saadaan näin ollen tehokkaammin hyödynnettyä. Energiajakeeseen ei saa laittaa mm. biojätettä, metallia, lasia, keramiikkaa, kiviä, hiekkaa tai muuta maa-ainesta, lakaisujätettä, hygieniatuotteita, PVC-muovia (tunnus 03), tupakantumppeja tai tuhkaa. Kun jätteestä on lajiteltu erilleen materiaalina kierrätettävät jakeet, energiajäte ja vaaralliset jätteet, jää jäljelle sekajäte. Sekajätteeseen kuuluvat mm. käytetyt hygieniatuotteet, kuten vaipat ja siteet, lakaisujäte ja pölypussit, ikkunalasi, peililasi, posliini, keramiikka ja kristalli (pakkaa huolellisesti, jotta vältetään tapaturmat), nahka, kumi, lasikuitu, hehkulamput, PVC-muovi, kuten suojakäsineet, muovikansiot ja -taskut, tuhka (kylmä ja kytemätön tuhka tiiviissä astiassa), tupakantumpit, elintarvikejäämiä sisältävä jäte, tussit ja kuulakärkikynät.

Suunnittelu, hallinta ja kirjanpito

Q: Mitä kirjanpitoon pitää kirjata?
A: Elintarvikejätteen osalta kirjanpidossa on oltava seuraavat tiedot: • Elintarvikejätteen kokonaismäärä • Pääasialliset jätelajit*, joista elintarvikejäte koostuu, sekä mahdollisuuksien mukaan niiden jätenimikkeet; *) eläinkudosjätteet, kasvijätteet, biohajoavat keittiö ja ruokalajätteet, ruokaöljyt ja ravintorasvat, kulutukseen tai jalostukseen soveltumattomat aineet • Mahdollisuuksien mukaan arvio (ei tarvitse olla eksakti määrä) jätteenä käytöstä poistetun syömäkelpoisen elintarvikkeen kokonaismäärästä • Jätteen vastaanottajan tunnistetiedot sekä jätteen käsittelytapa, jos jäte toimitetaan muualle käsiteltäväksi Tiedot säilytettävä sähköisenä tai paperisena 6 vuotta. Kirjanpitovelvollisuus on ollut voimassa 1.1.2022 alkaen.

Q: Koskeeko kirjanpitovelvollisuus julkisten toimijoiden, esim. koulujen elintarvikkeita?
A: Kirjanpitovelvollisuus elintarvikkeista koskee elintarvikealan toimijoita, riippumatta siitä onko kyseessä julkinen vai yksityinen toiminta. Elintarvikealan toimija on määritelty elintarvikelaissa ja EU:n elintarvikeasetuksessa. Jäteasetuksen 21 §:ssä säädetyt lajitteluvelvoitteet koskevat kaikkia taajamassa tai asema- tai yleiskaavoitetulla palvelu-, matkailu- tai työpaikka-alueella sijaitsevilla kiinteistöillä toimivia yrityksiä ja yhteisöjä, riippumatta siitä onko toiminta yksityistä vai julkista. Syömäkelpoisen ruoan edelleen luovuttaminen ja kirjanpito elintarvikejätteistä ovat elintarvikealan toimijalle kohdistettuja velvoitteita. Jos kunta on ruokapalveluja tuottaessaan elintarvikealan toimija, koskee syömäkelpoisten elintarvikkeiden edelleen luovuttaminen ja kirjanpito elintarvikejätteistä myös sitä. Kunta järjestää biojätteiden ja pakkausjätteiden kuljetukset siirtymäajan jälkeen, jos kyse on kuntavastuulle jätelain 32 §:n perusteella kuuluvasta jätteestä.

Q: Millä aikavälillä kirjataan jätteet? Päivä/kuukausi aikajanalla.
A: Elintarvikejätteistä on pidettävä aikajärjestyksen mukaista kirjanpitoa. Sitä kuinka usein ne pitää kirjata, ei ole säännelty tarkemmin. Aikajärjestyksen mukaisen kirjanpidon voisi katsoa edellyttävän kuitenkin säännöllistä kirjaamista. Tarkempia tietoja ja ohjeita voi pyytää valvovalta viranomaiselta.

Q: Kuinka tarkkaan esim. biojätteen määrä tulee mitata ja pitää siitä kirjaa? Pitääkö olla tarkat kilot ja grammat (esim. Biovaaka), vai riittääkö vähän summittainen? Esim. riittäisikö niin, että jos ravintolassa on tietyn litrainen roska-astia ja laskisi kuinka usein tätä joutuu tyhjentämään?
A: Elintarvikejätteen kirjaamisessa edellytetään kirjattavaksi elintarvikejätteen kokonaismäärä. Tähän voi käyttää myös jäteastian keskipainoa, jos jäteastian punnitusta ei voi esimerkiksi tyhjennyksen yhteydessä tehdä. Poisheitetyn syömäkelpoisen elintarvikejätteen määrästä riittää arvio.

Q: Pubissa on ruokaa tarjolla vain pakkasesta perunaa ja kanaa. Ainoa jäte mitä syntyy, on jos asiakkaalta jää annoksesta yli. Pitäkö tällaisista alle 100 gramman määristä pitää kirjaa?
A: Kirjanpitovelvollisuus koskee elintarvikealan toimijoita, jotka ovat suunnitelmallisen elintarvikevalvonnan piirissä. Se, miten se toteutetaan, jää toimijan harkintaan. Tarkempia ohjeita suunnitelmallisen elintarvikevalvonnan ulkopuolelle jäävästä toiminnasta saa Ruokaviraston sivuilta.

Q: Jätelaissa sanotaan, että biojätteen kirjaus- ja mittausvelvoite syntyy jos jätettä syntyy yli 100 tonnia vuodessa. Tarkoittaako tämä biojätteen määrää, vai kaiken jätteen määrää?
A: Kirjanpitovelvollisuuksia on kaksi eli a) kirjanpitovelvollisuus elintarvikejätteestä, joka koskee laajasti kaikkia elintarvikealan toimijoita, jotka kuuluvat suunnitelmallisen elintarvikevalvonnan piiriin ja b) yleinen kirjanpitopitovelvollisuus. Tuo 100 tn/vuosi koskee siis yleistä kirjanpitovelvollisuutta ja se kattaa siis muutkin jätteet kuin biojätteet ja koskee siis kaikkia toimintoja, muitakin kuin elintarviketoimintaa ja on toimijakohtainen. Elintarvikejätteen kirjanpitovelvollisuus koskee puolestaan huomattavasti pienempää toimintaa kuin tuo yleinen kirjanpitovelvollisuus jätteistä.

Q: Lasketaanko kahvinpurut biojätekiloihin?
A: Kyllä, kahvinpurut ovat biojätettä ja ne lasketaan biojätekiloihin.

Q: Tarvitaanko siis muuta kirjanpitoa kuin L&T:n kautta saatavat raportit jätteistä? Tuntuu työläältä lähteä punnitsemaan esim. biojätteitä erikseen.
A: Biojätteen kokonaismäärä saadaan L&T:n raporteista, mutta elintarvikejätteistä tehtävä kirjanpito on toimijan itsensä tehtävää ja selvitettävää, koska toimijan tulee mm. pystyä arvioimaan kuinka suuri osajätteestä on ollut syömäkelpoista ja mistä se muodostunut. Kyseessä on siis ”mahdollisuuksien mukaan arvio”, tarkkaa kg-määrää syömäkelpoisesta hävikistä ei edellytetä.

Hukka.ai https://hukka.ai/ on tuomassa ruokahävikin mittaamiseen tarkoitettuun palveluunsa ominaisuuden, jonka ansiosta käytöstä poistetun syömäkelpoisen elintarvikkeen kokonaismäärän kirjaaminen on helppoa osana ruokahävikin kirjaamista. Myös raportointi onnistuu samalla.

Q: Onko ruokahävikin määrän kirjaamiseen hyvät ohjeet?
A: Elintarvikealan toimijan on pidettävä kirjaa toiminnassaan syntyvän elintarvikejätteen määrästä ja käsittelystä. Kirjanpitoon on mahdollisuuksien mukaan sisällytettävä myös arvio jätteenä käytöstä poistetun syömäkelpoisen elintarvikkeen kokonaismäärästä.

Ravintoloiden on sisällytettävä elintarvikejätteitä koskevaan kirjapitoon seuraavat tiedot:

Elintarvikejätteen kokonaismäärä ja pääasialliset jätelajit, joista elintarvikejäte koostuu sekä mahdollisuuksien mukaan niiden jätenimikkeet. Ravintolassa syntyvät jätteet ovat yhdyskuntajätteitä, joten pääasiallisia jätelajeja ovat ravintoloissa biohajoavat keittiö- ja ruokalajätteet sekä ruokaöljyt ja ravintorasvat. Tietoihin tulee sisällyttää myös jätteen vastaanottajan tunnistetiedot sekä vastaanottajan käsittelytapa elintarvikejätteelle. Lisäksi tietoihin tulee mahdollisuuksien mukaan sisällyttää tieto siitä, paljonko jätteenä poistetusta elintarvikkeesta oli poistohetkellä syömäkelpoista. Kirjanpitovelvollisuus on alkanut 1.1.2022 alkaen ja tiedot on säilytettävä 6 vuotta. Ravintoloiden ei tarvitse toimittaa tietoja valvovalle viranomaiselle, ellei kyse ole ympäristönsuojelulain mukaan luvan- tai ilmoituksenvaraisesta toiminnasta. Tiedot tulee kuitenkin pyynnöstä esittää valvovalle viranomaiselle.

Mittaamiseen voi käyttää esimerkiksi tabletin tai kännykän avulla käytettäviä hävikin kirjaamisen sovelluksia. Mittaamisen apuna voi käyttää myös tuotannonohjausjärjestelmään sisältyviä ominaisuuksia tai kassa-/varastonhallintajärjestelmää. Pienimuotoisessa toiminnassa mittaaminen onnistuu myös lomakkeiden ja taulukkolaskennan avulla tai jopa käsin paperille kirjaamalla.

Kespro on aloittamassa yhteistyön helppokäyttöisen Hukka -hävikin hallinnan palvelun kanssa. Julkaisemme asiasta lisätietoja piakkoin kespro.comissa. Sitä ennen voit olla yhteydessä Hukkaan ja kysyä heiltä tarjousta https://hukka.ai/. Hukka.ai on tuomassa ruokahävikin mittaamiseen tarkoitettuun palveluunsa ominaisuuden, jonka ansiosta käytöstä poistetun syömäkelpoisen elintarvikkeen kokonaismäärän kirjaaminen on helppoa osana ruokahävikin kirjaamista. Myös raportointi onnistuu samalla.

Jätteiden lajitteluun liittyvät kysymykset

Q: Miten lajitella tehokkaasti jätteet pienessä ravintolassa missä ei ole tiloja?
A: Tehokkaan lajittelun järjestämiseksi keräysastian tulisi aina olla mahdollisimman lähellä paikkaa, jossa jäte syntyy. Esimerkiksi biojäteastia tulisi keittiössä sijoittaa korkeintaan muutaman askeleen päähän paikasta, jossa biojätettä syntyy. Markkinoilta löytyy nykyään monipuolisesti erilaisia astiaratkaisuja pienempiinkin tiloihin. Jätemateriaaleja voidaan myös kerätä keittiössä esimerkiksi pienempään sankoon tai astiaan, joka tyhjennetään säännöllisin väliajoin kauempana olevaan suurempaan keräysastiaan.

Q: Minkä kokoisia ovat kierrätysastiat muoville ja muille mahdollisille uusille kierrätettäville jätteille?
A: Kalvomuovin kohdalla tyypillisin yhdistelmä keräilyvälineitä on säkki ja paalain. Muovit kerätään säkkitelineeseen sijoitettuun muovisäkkiin, josta täydet säkit nostetaan paalaimeen. Kalvomuovia voidaan noutaa joko paalattuna tai säkeittäin. Muita muovilaatuja ja jätteitä kerätään yleensä puristimella, paalaimella tai astiakeräyksenä (yleensä 140 litraa, 240 litraa, 660 litraa tai 800 litraa).

Q: Miten jätteet käsitellään, mitä niille tapahtuu?
A: Jätteet käsitellään jätejakeesta riippuen eri tavalla. Tavoitteena on kuitenkin aina saada mahdollisimman suuri osa jätteistä hyödynnettyä materiaalina. Esimerkiksi kartonkipakkausten kuiduista valmistetaan hylsykartonkia, nestepakkauskartongin muovipinnoite hyödynnetään energiantuotannossa ja alumiinipinnoitteesta valmistetaan muun muassa alumiinitölkkejä.

Q: Mitä jos kaupunki, jossa ravintola sijaitsee, ei ole järjestänyt lajittelumahdollisuutta? Esim. saaristossa ei tätä mahdollisuutta ole, on yrittäjän omalla vastuulla.
A: Erilliskeräysvelvoite koskee vain jätteen haltijaa, jonka toimitilat sijaitsevat taajamassa tai asema- tai yleiskaavoitetulla työpaikka-, palvelu- tai matkailualeilla sijaitsevalla kiinteistöllä. Jos kiinteistö ei sijaitse tällaisella alueella, lajitteluvelvoitteet eivät koske jätteen haltijaa. Jätelain mukaan jätteen haltijan on mahdollisuus poiketa erilliskeräysvelvoitteesta tiettyjen poikkeamisperusteiden täyttyessä. Tällaisia poikkeamisperusteita ovat esimerkiksi se, että erilliskeräys ei johda ympäristön kannalta parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen, ei ole teknisesti toteutettavissa tai on kustannuksiltaan kohtuuton. Jätteen haltijan on pystyttävä esittämään poikkeamisperusteiden olemassaolo selvityksellä pyydettäessä. Kyse on aina tapauskohtaisesta harkinnasta ja arvioinnissa huomioidaan kaikki asiaan vaikuttavat seikat.

Q: Itä-Lapista on mahdotonta Saada pienille ravintoloille/myymälöille muovinkierrätystä. Onko Kespro suunnitellut ottavansa pienempiäkin yrityksiä muovikeräysrinkiin?
A: Kespro pilotoi Pohjois-Suomessa Levin matkailualueella kalvomuovin keräämistä paluulogistiikan mukana. Pilotti on edennyt hyvin ja palautteet asiakkailta ovat olleet lupaavia. Selvitämme mahdollisuuksia kehittää palvelukonseptia, jossa voisimme tarjota tätä palvelua laajemminkin.

Q: Miksi talouspaperia ei saa laittaa bioastiaan?
A: Tämä johtuu luultavasti siitä, että biojäte hyödynnetään alueellasi bioetanolin valmistuksessa. Monilla alueilla talouspaperit ja servetit saa laittaa biojätteeseen. Tämä kannattaa tarkistaa alueellisista jätehuoltomääräyksistä.

Q: Uusi maaseudulla sijaitseva ravintoloitsija. Voiko kanoja hyödyntää biojätteen käsittelyssä tehokkaasti?
A: Etusijajärjestyksen mukaisesti ensisijaisesti pyritään välttämään jätteen syntymistä eli tehdään ruokaa sellainen määrä, joka saadaan myytyä. Jos ja kun esim. ravintolassa se ei aina ole mahdollista, niin pyritään hyödyntämään ylimääräinen ruoka ihmisravintona ja vasta jos se ei ole mahdollista, niin se voidaan hyödyntää rehuna esim. kanoille. Rehun käyttöä koskee rehulainsäädäntö eli toimitaan sivutuoteasetuksen mukaan. Jätelain säännökset eivät tässä tule huomioitavaksi.

Q: Jätelaissa on maininta: "Mahdollisuuksien mukaan arvio käytöstä poistetun syömäkelpoisen elintarvikkeen kokonaismäärästä". Onko tämä siis pakollista ravintoloille tai ei? Ja missä raja tälle?
A: Asetuksessa käytetään termiä ”mahdollisuuksien mukaan” eli ravintolalle jää jonkin verran harkinnanvaraa tässä asiassa. Lisäksi asetuksessa käytetään termiä ”arvio” eli tarkkaa kg-määrää ei edellytetä.

Q: Miten määritellään "paljon" tai "vähän" vuokaspray-pulloja / aerosolipulloja? Kerran viikossa yhden voi laittaa metallinkeräykseen / useampi pullo viikossa = erilliskeräys?
A: Jos metallinen spraypullo on niin tyhjä, ettei se hölsky eikä korkista painettaessa suhise (paineet pois), voi spraypullon laittaa metallinkeräykseen. Mikäli spraypullot sisältävät vielä ponnekaasua niistä eroon hankkiutuessa, tulisi ne lajitella vaarallisena jätteenä.

Q Jos metalli- ja muovijätteen määrä viikossa jää näiden kg-rajojen alle, niin meneekö kaikki jäte sekajätteeseen?
A: Asetuksessa velvoitetaan erilliskeräämään jätteet, jos viikoittaiset jätelajikohtaiset kg-rajat täyttyvät. Mikäli velvoiterajat eivät täyty, niin muovijätteen voi lajitella energiajakeeseen. Pienet määrät metallijätettä voi laittaa sekajätteeseen, jos alueellista vastaanottoa ei ole järjestetty. Suosittelemme kuitenkin erilliskeräyksen järjestämistä, jotta materiaalit saadaan hyötykäyttöön.

Q: Saako biojätteeseen laittaa edelleen raaka-aineet pakkauksineen vai pitääkö pakkaus erottaa raaka-aineesta?
A: Yritystoiminnassa syntyvää biojätettä voidaan kerätä joko ihan tavallisena biojätteenä, tai sitten pakattuna biojätteenä. Pakatun biojätteen osalta muovisia ja kartonkisia pakkauksia ei tarvitse poistaa, ja keräykseen sopivat mm. vanhentuneet elintarvikkeet pakkauksineen.

Q: Mihin laitan konetiskiainetynnyrit?
A: Tämä riippuu tynnyrin materiaalista. Asian voi tarkastaa tuotteen valmistajalta.

Muovien käsittely ja lajittelu

Q: Mitä on kirkas kalvomuovi?
A: Kirkkaalla kalvomuovilla tarkoitetaan LD-PE 04 -muovia, joka on yleisin muovi pakkauskalvoissa. Kirkasta kiriste- ja kutistekalvomuovia ovat esimerkiksi kuplamuovi, kutistekalvo sekä elintarvikekelmu.

Q: Miten muovit pitää lajitella, muovilajeittain vai kaikki sekaisin?
A: Yritystoiminnassa syntyvien muovien osalta velvoite koskee toistaiseksi vain erilliskerättyjä muovilaatuja. Kirkas kalvomuovi on näistä sellainen, jolle on olemassa toimiva keräysinfra ja joka tulee kerätä erikseen, mikäli sitä syntyy vähintään 5 kg viikossa. Toimistoissa ja taukotiloissa syntyvät muovipakkaukset, jotka eivät ole peräisin yritystoiminnasta, voidaan kerätä sekalaatuisena. Kyseisiä muovipakkauksia koskee sama 5 kg/viikko -velvoiteraja. Toistaiseksi velvoite koskee yritystoiminnassa erilliskerättyjä muovilaatuja, koska pakkausten tuottajilla ei vielä toistaiseksi ole velvoitetta ottaa vastaan sekalaisia muovilaatuja. Mahdollisesti tähän on tulossa muutoksia. Jäteasetuksessa veloitetaan keräämään muovijakeita jos niitä syntyy yli 5 kg viikossa, mutta tuottajia ei ole velvoitettu vastaanottamaan niitä kuin todennäköisesti vasta v 2024 heinäkuussa, eikä senkään osalta ole varmennettu, koskeeko se muovilajeittain kerättävää vai sekalaista pakkausmuovia. Tämä on tämän hetken tieto ja asia varmasti tarkentuu tulevan vuoden aikana ja siitä tiedotetaan sitten erikseen. Toistaiseksi mennään siis vanhan jätelain mukaan, jossa tuottajat ovat voineet asettaa vaatimukseksi sen, että se on muovilajeittain kerättävää.

Q: Koskeeko muovin kierrätys myös kaikkia muovipakkauksia aina lavojen kiristekalvoihin asti? Entä muoviämpärit ja muut kovemmat muovit?
A: Yritystoiminnassa syntyvien muovien osalta velvoite koskee toistaiseksi vain erilliskerättyjä muovilaatuja. Näistä kirkas kalvomuovi, johon mm. lavojen kiristyskalvot kuuluvat on sellainen, jolle tulisi järjestää erilliskeräys, mikäli sitä syntyy yli 5 kg/viikko. Muille muovilaaduille ei toistaiseksi ole järjestetty tuottajien puolesta toimivaa vastaanottoa niin, että ne saataisiin hyödynnettyä materiaalina. Ne tulisi siis toistaiseksi lajitella energiajakeeseen.

Q: Mihin jogurtti-, rahka- ym. ämpärit pitäisi lajitella, jos ei muoveihin, sekajätteeseen?
A: Tällä hetkellä näille ei ole rakennettu infraa keräämiselle niin, että olisi taloudellisesti kannattavaa kerätä niitä erikseen ja saada materiaalina kiertoon. Oikea paikka näille on energiajae, ei sekajäte. Eli tällä hetkellä muovipakkaukset, jotka syntyvät yritystoiminnassa, laitetaan energiajakeeseen, mutta eivät ole kirkasta kalvomuovia.

Q: Eli jos ostan tukusta ravintolaan perunoita muovipakkauksessa, minne tämä muovi siis laitetaan? Sekajäte vai muovi?
A: Jos perunapussi on LEPD-muovilaatua, niitä pystytään keräämään värillisinäkin erikseen, mutta jos se on jotakin muuta muovilaatua, niin sitten se tulee laittaa energiajakeeseen.

Q: Voiko yritystoiminnassa erilliskerättyjä HDPE-pakkauksia lajitella?
A: Kyllä voi, mikäli niitä syntyy isoja määriä. Tällä tarkoitetaan sitä, että tasalaatuisia HDPE-pakkauksia syntyy esimerkiksi teollisuuden sivuvirtana. Pienemmät määrät voi toistaiseksi lajitella energiajakeeseen.

Q: Voiko eri väriset HDPE-pakkaukset kerätä samaan astiaan?
A: Ravintolatoiminnassa syntyvät HDPE-pakkaukset kuuluvat toistaiseksi energiajakeeseen.

Q: Kuinka muovit ja kartongit tulee puhdistaa ennen erilliskeräystä?
A: Likaiset pakkaukset tulee huuhdella kylmällä vedellä ja valuttaa ennen keräysastiaan laittamista.

Q: Miten puhdasta muovin tulee olla ja mitä kaikkea keräykseen saa laittaa?
A: Erilliskerätyn kalvomuovin tulee olla puhdasta ja kuivaa. Kirkkaan kalvomuovin kohdalla myös vaatimukset värin suhteen ovat tiukat: seassa saa olla korkeintaan 1 % värillistä kalvomuovia, jotta materiaali pystytään tehokkaasti kierrättämään. Sen tulee olla LDPE-muovilaatua, jonka tunnistaa kierrätyskolmion sisällä olevasta nelosesta. Muovipakkausten tulee myös olla puhtaita. Mikäli kylmällä vedellä huuhtelu ei riitä epäpuhtauksien poistamiseen tulee muovit lajitella energiajakeeseen.

Q: Mihin perustuu se, että muoveissa erilliskeräysvelvoite koskee vain kirkasta kalvomuovia tällä hetkellä?
A: Jäteasetuksen säännös, jossa tuottajia velvoitetaan vastaanottamaan yritysten/yhteisöjen erilliskerätty sekalainen pakkausmuovi astuu voimaan vasta 07/2023. Siihen asti noudatetaan voimassa olevaa sääntelyä ja aiempaa käytäntöä. Tällä hetkellä tuottajat eivät ota vastaan yrityksiltä pakkausmuovia, jossa eri muovilajit ovat sekaisin, vaan ainoastaan muovilajeittain erilliskerättyjä jätejakeita.

Q: Onko lajittelussa alueellisia eroja riippuen toimialueen jätteenkäsittelylaitoksesta?
A: Alueellisia eroja voi olla. Yksityiskohtaisissä kysymyksissä kannattaa kysyä asiasta jätehuoltopalvelun tuottavalta yritykseltä. Tiedon voit saada myös jätettä käsittelevältä yritykseltä, jonne tiedät jätteen päätyvän. Ravintoloissa syntyvän biojätteen yleisimmät käsittelytavat ovat kompostointi ja mädätys.

Q: Voisiko Kespro alkaa ottaa vastaan toimituksen yhteydessä muovi/kirkasmuovia samoin kuin pahvia?
A: Kespro pilotoi Pohjois-Suomessa Levin matkailualueella kalvomuovin keräämistä paluulogistiikan mukana. Pilotti on edennyt hyvin ja palautteet asiakkailta ovat olleet lupaavia. Selvitämme mahdollisuuksia kehittää palvelukonseptia, jossa voisimme tarjota tätä palvelua laajemminkin.

Q: Miten muovin lajittelu järjestetään, jos lähimpään vastaanottopisteeseen on 300 km matkaa eikä ole jäteyritystä joka keräisi muovin?
A: Jätelain 15 §:n 2. momentissa on lueteltu poikkeamisperusteet erilliskeräysvelvollisuudesta poikkeamiselle. Poikkeamisperusteena on mm. se, että erilliskeräys ei johda parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen, kun huomioidaan jätehuollon kokonaisvaikutukset ympäristöön, erilliskeräys ei ole teknisesti toteutettavista tai erilliskeräyksen kustannukset ovat kohtuuttomia. Kyseessä on aina tapauskohtainen harkinta.

Kyseisessä tapauksessa ravintolan olisi tehtävä selvitys siitä miksi se katsoo voivansa poiketa erilliskeräysvelvoitteista. Poikkeamisperusteina tulisi lähinnä kysymykseen kustannusten kohtuuttomuus ja se, että erilliskeräys ei kohtuuttoman pitkän kuljetusmatkan johdosta johda parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Tämä selvitys olisi sitten pyynnöstä esitettävä valvovalle viranomaiselle, joka arvioi poikkeamisperusteiden olemassaoloa. Jos valvova viranomainen toteaisi, että poikkeamisperusteet eivät täyty, se voisi velvoittaa jätteen haltijan järjestämään erilliskeräyksen. Jos kysymys on suuresta jätemäärästä, sitä todennäköisemmin poikkeamisperusteita tulkitaan hyvin tiukasti. Kespro pilotoi Pohjois-Suomessa Levin matkailualueella kalvomuovin keräämistä paluulogistiikan mukana. Selvitämme mahdollisuuksia kehittää palvelukonseptia, jossa voisimme tarjota tätä palvelua laajemminkin.

Kespron toimintaan liittyvät kysymykset

Q: Mitä ravintolan tulee huomioida jatkossa jätelakiin liittyen, miten vaikuttaa esim. käytettävien pakkausten valintaan?
A: Ensiksi tulee arvioida, syntyykö jätettä velvoiterajat ylittävät määrät. Mikäli syntyy, ravintoloiden tulee huomioida jätteiden lajitteluastioiden vaatima tilantarve ravintolan sisätiloissa. Mikäli ravintola vastaa itse jätehuollostaan, esimerkiksi toimimalla omistuskiinteistöissä, tulee ravintolan varata jäteastiat kaikille erilliskerättäville jätejakeille ja huolehtia siitä, että jätteen keräyksessä noudatetaan jäteasetuksen 10 §:n velvoitteita. Jos ravintola toimii vuokrakiinteistössä ja jätehuollon järjestäminen sisältyy vuokraan, tulee vuokranantajan järjestää tarvittavat jäteastiat ulos ja huolehtia jätteen keräyksestä jäteasetuksen 10 §:n velvoitteiden mukaisesti. Ravintoloiden tulee myös pitää kirjaa syntyvästä elintarvikejätteestä sekä luoda käytännöt syömäkelpoisen elintarvikkeen edelleen luovuttamiseksi ihmisravinnoksi. Kannattaa valita pakkauksia, joista jäte pystytään mahdollisimman hyvin kierrättämään. Kesprossa vältämme ylimääräisen pakkausmateriaalin käyttöä ja vähennämme muovin käyttöä pakkauksissamme. Pakkauksemme suunnitellaan kokonaisympäristövaikutus huomioon ottaen siten, että käytettävän pakkausmateriaalin määrä minimoidaan, mutta säilytetään pakkauksen perustehtävät ja minimoidaan pakkaukseen pakatun tuotteen hävikki. Emme ylipakkaa ja emmekä käytä turhia pakkauskerroksia. Aiheesta lisää Keskon pakkauslinjauksessa.

Q: Mitä Kesko tekee, jotta muovia, pahvia ja paperia (lähetelistat, jotka tulevat tyyliin "yksi tuote yhdellä A4:sella") ei tulisi kuorman mukana niin paljon?
A: Kespro kehittää tällä hetkellä paperista koontilähetettä, joka kokoaa asiakkaan saman päivän toimituksen lähetteet yhdelle lähetyslistalle. Näin voidaan säästää paperia huomattavat määrät, nyt lähetyslistasta muodostuu olosuhdekohtaisesti (non-food, food, kylmä, viileä, hevi ja pakaste) omat lähetyslistat näin yksi tuote voi tulostua yhdelle sivulle. Tulevaisuudessa koontilähete on tavoitteena saada asiakkaille myös sähköiseen muotoon, kehitystyö tälle on käynnissä.

Q: Miten Kespro ottaa kantaa tavaroiden pakkausmateriaaleihin? Eli ovat pakkausmateriaalit muuta kuin muovia?
A: Kesprossa noudatetaan Keskon muovilinjausta. Tavoitteenamme on, että vuoden 2025 loppuun mennessä kaikki omien tuotemerkkiemme pakkaukset ovat kierrätettäviä, uudelleen käytettäviä tai biohajoavia. Tavoitteenamme on vähentää muovin määrää omien tuotemerkkiemme pakkauksissa 20 % vuoden 2025 loppuun mennessä. Vähennämme muovin käyttöä hallitusti. Monelle elintarvikkeelle muovi on kuitenkin edelleen erinomainen pakkausmateriaali, joka suojaa tuotteen tehokkaasti ja vähentää ruokahävikkiä. Keveytensä puolesta muovi pienentää logistiikan ympäristökuormaa.

Q: Kespron yhteistyökumppanina haluan olla perillä siitä, miten Kespro huomioi toiminnassaan uuden jätelain vaatimukset. Näin osaamme parhaiten tarjota Kesprolle ja sen asiakkaille ratkaisuja, jotka palvelevat Kespron tavoitteita.
A: Jätelain vaatimukset koskevat samalla tavalla Kesproa. Kespron toimipaikoissa tulee huomioida mm. jätteiden erilliskeräysvaatimukset sekä selvillä olo-, tiedonanto-, kirjanpito- ja raportointivelvoitteista. Valikoimiin liittyen Kesprossa on huomioitu kertakäyttöisiä muoveja koskevat tuotekiellot ja merkintävaatimukset. Kiellot koskevat muovia sisältäviä tuotteita kuten vanupuikkoja, ruokailuvälineitä, pillejä ja tikkuja sekä vaahdotetusta polystyreenistä valmistettuja ruoka- ja juomapakkauksia. Tuotemerkintävaatimukset muuttuivat terveyssiteissä, kosteuspyyhkeissä, tupakkatuotteissa ja juomamukeissa.

Q: Miten Kespro auttaa meitä toteuttamaan uuden jätelain vaatimuksia, esim. lisäämällä kierrätettävien pakkausmateriaalien vastaanottoa?
A: Kespro pilotoi Pohjois-Suomessa Levin matkailualueella kalvomuovin, pahvin ja ruokaöljyn keräämistä paluulogistiikan mukana. Kun asiakkaalle viedään tuotteita, samalla paluumatkalle otetaan kyytiin asiakkailta syntynyttä pahvia ja kalvomuovia sekä ruokaöljyä. Pilotissa hyödynnämme L&T:n lokeroautoja, joissa on omat tilat biojätteelle, lasille ja metallille. Selvitämme mahdollisuuksia kehittää palvelukonseptia, jossa voisimme tarjota tätä palvelua laajemminkin.

HUOM! Ainoistojen ajankohtaisuus

Jos huomaat oheisessa aineistossa asiavirheitä esimerkiksi asetusten muutosten jälkeisessä yhteydessä, ilmoitathan siitä meille: otto.heinonen@kesko.fi