Hallitusohjelma lisää ravintoloiden kustannustaakkaa

Matkailu- ja ravintola-alan kärkitavoitteena oli saada hallitusohjelmaan kirjaus anniskellun alkoholin arvonlisäveron alentamisesta 14 prosenttiin. Tavoitteemme ei toteutunut, vaan kävi päinvastoin. Hallitus teki päätöksen, vaikka alkoholin matkustajatuonti kasvoi THL:n mukaan 2,9 prosenttia viime vuonna.

Korottamista ei estänyt sekään, että Viron hallitus ilmoitti juuri ennen hallitusohjelman valmistumista alentavansa alkoholijuomaveroa 25 prosentilla 1.7.2019 lukien. Latvia alensi alkoholijuomaveroaan 15 prosentilla 1.8.2019 lukien vastavetona Viron veron alentamiselle, jotta suomalaiset ja virolaiset alkoholituristit eivät karkaisi Viroon. Lisäksi virvoitusjuomavero nousee 25 miljoonalla eurolla vuodessa. Valtiovarainministeri totesi kesällä, että alkoholijuomaveroa ei koroteta vielä vuodelle 2020, vaan matkustajatuonnin kehitystä seurataan.

Tavoitteemme ei toteutunut, päinvastoin hallitus päätti korottaa alkoholijuomaveroa 50 miljoonalla eurolla.

On selvää, että suomalaisten alkoholimatkailu Viroon ja Latviaan kasvaa hallitusten päätösten takia. Suomi ei tule saamaan alkoholiverotuloja 50 miljoonaa euroa vuodessa lisää. Tulos voi olla budjetin näkökulmasta jopa miinusmerkkinen, kun matkustaminen Viroon ja Latviaan kasvaa ja suomalaiset käyttävät siellä palveluja ja ostavat tavaroita kotimaan sijaan.

Valitettavasti valtiovarainministeriön ja hallituksen laskelmat eivät ota huomioon suomalaisten käyttäytymisen muutoksen vaikutusta verokertymään kokonaisuudessaan. Myös viihderisteilijöiden kilpailuetu kasvaa suhteessa mantereella toimiviin matkailu- ja ravintola-alan yrityksiin, sillä Tallinnaan seilaavat viihderisteilijät ovat yhtä lukuun ottamatta Viron lipun alla ja sen verojärjestelmän piirissä. Hallitusohjelma sisältää lausuman yritystukien leikkaamisesta 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Hallituksella olisi oiva tilaisuus leikata viihderisteilijöiden tukia.

Hallitusohjelma sisältää lukuisia selvitettäviä asioita ja kirjauksia, joiden sisällöstä ei voida suoraan päätellä, mitä niillä tarkoitetaan. Ravintola-alan kannalta on positiivista, että elintarvikesääntelyn ja -valvonnan sujuvoittamista jatketaan. Kokemuksemme edellisen vaalikauden alkoholilainsäädännön ja -valvonnan muutoksista ovat hyvin positiivisia. Ne tarjoavat hyvän pohjan elintarvikelainsäädännön ja -valvonnan sujuvoittamiselle. Toisaalta hallituksen tarkoituksena on laajentaa pakollisia pakkaus- ja alkuperämerkintöjä, mikä tietää byrokratian ja kustannusten kasvamista.

Hallitus selvittää myös päästöihin perustuvaa kulutusverotusta ja terveyttä edistävän veron käyttöönottoa, joka voisi hallitusohjelman mukaan kohdistua esimerkiksi sokeriin. Terveyden edistämiseen ja päästöihin perustuva verojärjestelmä, joka on oikeudenmukainen ja tarkkarajainen, on erittäin vaikeaa säätää. Myös EU-lainsäädäntö asettaa sille rajoja. Kotimaisen ruoan käyttöä edistetään julkisissa hankinnoissa. Nähtäväksi jää, ovatko asiakkaat valmiita maksamaan kotimaisesta ruoasta kalliimman hinnan. Tähän asti eivät yleensä ole olleet.

Kirjoittaja Timo Lappi on Matkailu- ja Ravintola­palvelut MaRa ry:n toimitusjohtaja