Metsäkatoasetus pakottaa muutoksiin – tarkista velvoitteesi nyt

Metsäkatoasetus (EUDR, European Union Deforestation Regulation) tuo uusia velvoitteita monille foodservice-alan yrityksille. Yritysten yhteistyö nousee asetuksessa keskiöön, kun niiden tulee pystyä osoittamaan läpi toimitusketjun, että tietyt tuotteet eivät ole aiheuttaneet metsäkatoa tai metsien tilan heikkenemistä. Tieto vaikkapa kahvin alkuperästä kulkee jatkossa maantieteellisten koordinaattien tarkkuudella läpi toimitusketjun aina viljelmältä ravintolalle asti.

Miten metsäkatoasetus etenee?

Metsäkatoasetus tuli voimaan 29.6.2023. Voimaantulopäivää seuraa siirtymäaika, jonka loputtua asetusta tulee alkaa noudattamaan. Nykytiedon valossa siirtymäaika jatkuu 29.12.2025 saakka. Mikro- ja pienyrityksiä koskee pidennetty siirtymäaika, joka jatkuu 29.6.2026 saakka. 

Siirtymäajan piti alun perin päättyä 29.12.2024, mutta Euroopan parlamentissa hyväksyttiin asetukselle 14.11.2024 vuosi lisää siirtymäaikaa. Lisäksi parlamentti hyväksyi 14.11.2024 yllättäen myös muutoksia asetuksen sisältöön. Tämän vuoksi asetuksen lopullisesta muodosta käydään vielä neuvotteluja EU:ssa. Neuvottelut koskevat esimerkiksi asetukseen sisältyvää riskimaaluokittelua.

Kuka vastaa metsäkatoasetuksesta Suomessa?

Suomessa metsäkatoasetuksen toimivaltaiseksi viranomaiseksi on ilmoitettu Ruokavirasto. EU-asetuksen kansallisen täytäntöönpanon valmistelu sijaitsee Maa- ja metsätalousministeriössä.

Tämä artikkeli on tarkoitettu yleistiedoksi asetukseen liittyen ja sen sisältö perustuu artikkelin kirjoittamisen aikana viranomaislähteistä saatavilla olleeseen tietoon. Päivitämme artikkelia tarpeen mukaan. Tarkistathan velvoitteesi aina viranomaislähteistä.

Mitä metsäkato on?

Metsäkato tarkoittaa metsän tuhoamista, jotta maata voidaan hyödyntää muihin käyttötarkoituksiin. Metsien muuttaminen viljelysmaaksi maatalouden tarpeisiin on isoin metsäkadon aiheuttaja Euroopan ulkopuolella. Myös kaupungistuminen ja puuvarojen liikakäyttö aiheuttavat metsäkatoa. Lisäksi metsää voi tuhoutua esimerkiksi metsäpaloissa tai sään ääri-ilmiöiden myötä.

Metsäkadon yhteydessä puhutaan myös metsien tilan heikkenemisestä. Tällöin viitataan asteittaiseen prosessiin, jossa metsä ei pysty tuottamaan olennaisia hyötyjä, kuten puuta tai luonnon monimuotoisuutta.

Metsiä häviää tai niiden tila heikkenee pääasiassa suurilla metsäalueilla Etelä-Amerikan Amazonilla, Keski-Afrikassa sekä Kaakkois-Aasiassa.

Mitä tuotteita metsäkatoasetus koskee?

Asetus koskee tuotteita, joiden kulutuksella Euroopan unionin alueella nähdään olevan suuri rooli maailmanlaajuisessa metsäkadossa: naudanliha ja muut naudan osat, kahvi, kaakao, soija, öljypalmu, puu ja kumi, sekä tietyt näistä valmistetut tuotteet. Tuotteen kuuluminen metsäkatoasetuksen piiriin tunnistetaan tullinimikkeellä.

Koska asetuksen alaiset tuotteet määrittyvät tullinimikkeiden perusteella, sen alle kuuluvat esimerkiksi soijapavut, mutta ei soijakastike. Vastaavasti naudanliha kuuluu asetuksen piiriin, mutta esimerkiksi broilerinliha ei, vaikka sen tuotannossa olisikin käytetty soijarehua. Asetuksen alle kuuluu myös toimistotuotteita, kuten vihot, post-it -laput ja pyyhekumit. Toisaalta kyniä asetus ei koske. Tuotelistaus tullinimikkeineen löytyy Ruokaviraston sivuilta.

Asetuksen myötä markkinoille saa saattaa asetuksen alaisia tuotteita vain, kun seuraavat vaatimukset toteutuvat:

• ne eivät ole aiheuttaneet metsäkatoa
• ne on tuotettu tuotantomaan lainsäädännön mukaisesti
• niistä on annettu asianmukaista huolellisuutta koskeva DD-vakuutus

Tuotteita ei ole saanut tuottaa maalla, josta on hävitetty metsää tai jonka metsän tila on heikentynyt 31. joulukuuta 2020 jälkeen. Vaikka asetusta sovelletaan vuoden 2024 lopusta alkaen, sen vaatimukset metsäkadon aiheuttamattomuudesta ylettyvät siis takautuvasti vuoteen 2021 asti.

Keitä metsäkatoasetus koskee?

Metsäkatoasetus velvoittaa toimijoita, jotka kaupallisen toiminnan yhteydessä saattavat asetuksen mukaisia tuotteita EU:n markkinoille tai vievät niitä. Asetus koskee tuontia EU:hun, vientiä EU:sta, kaupankäyntiä kotimaassa sekä EU:n sisällä, kotimaista tuotantoa sekä jatkojalostusta kotimaassa ja EU:n alueella.

Velvoitteet vaihtelevat riippuen esimerkiksi yrityksen koosta ja roolista toimitusketjussa. Asetuksessa on määritelty erityisesti kaksi roolia, joilla on erilaisia velvoitteita: toimijat ja kauppaa käyvät.

Toimijat ovat esimerkiksi EU:n ulkopuolelta tuotteita tuovia ja ulkopuolelle vieviä yrityksiä.

Kauppaa käyviä ovat esimerkiksi mikro- ja PK-yritykset, jotka asettavat tuotteita saataville markkinoilla kotimaassa tai EU:n sisällä. Kauppaa käyvän suuryrityksen rooli katsotaan kuitenkin asetuksessa toimijaksi.

Kespro on asetuksen mukaan toimija, koska se on kauppaa käyvä suuryritys. Myös esimerkiksi Kespron kauppaa käyvät suuryritysasiakkaat ovat toimijoita. Toisaalta pienikin Kespron asiakas voi olla asetuksen näkökulmasta toimija, jos yritys tuo itse asetuksen alaisia tuotteita maahan. Kespron asiakkaat ovat kuitenkin pääsääntöisesti PK-yrityksiä, jotka kuuluvat kauppaa käyviin.

Tarkemmat tiedot eri rooleista löytyvät Ruokaviraston sivustolta.

Miten Kespro auttaa asiakkaitaan täyttämään metsäkatoasetuksen velvoitteet?

Toimijoilla on asetuksessa laajimmat velvoitteet. Heillä on vastuu varmistaa, ettei tuotteiden tuotannossa ole tapahtunut metsäkatoa ja lähettää siitä vahvistus eteenpäin toimitusketjussa. Varmistaminen tehdään DD-järjestelmää hyödyntäen ja vahvistus lähetetään asiakkaalle tuote-erän yhteydessä DD-vakuutuksen viitenumeron muodossa. Varmistamisen tekeminen edellyttää, että toimijalla on käytettävissä tarvittavat tiedot tuotteesta, tuote-erästä sekä kuvaus tuotteen tai raaka-aineen mahdollisen toimittajan omasta DD-järjestelmästä.

Kauppaa käyvät vastaanottavat tuote-eräkohtaisen DD-vakuutuksen viitenumeron toimittajaltaan. Kauppaa käyvien tulee huolehtia, että he säilyttävät viitenumeron lisäksi myös tiedot tuotteen toimittajasta.

Kauppaa käyvien yritysten on hyvä huomioida, että jos he myyvät Kesprolta ostamansa tuotteen (esim. suklaapatukan) eteenpäin asetuksen alaisella tullikoodilla omalle yritysasiakkaalleen, yritysasiakas voi vaatia Kesprolta saadun viitenumeron edelleen lähettämistä. Vaikka mikro- ja pienyritysten omat velvoitteet alkavat kesäkuun lopussa 2025 tai 2026, jotkin yritysasiakkaat voivat vaatia viitenumeron jo aikaisemmin vuodenvaihteessa täyttääkseen omat velvoitteensa.

Kespro pyrkii parhaillaan varmistamaan, että saamme asetuksen edellyttämät tiedot tavarantoimittajiltamme ja kykenemme välittämään ne eteenpäin asiakkaillemme. Tietojen kuljettamiseen tarvitaan aivan jokaisen yrityksen panosta toimitusketjussa. Kehitämme tällä hetkellä ratkaisuja, joilla Kespron asiakkaat vastaanottaisivat viitenumeron toimituksen yhteydessä sähköisellä kuormakirjalla, sanomalla, kuitilla tai Toimitukset-palvelun kautta. Viitenumerot tulevat säilymään Toimitukset-palvelussa asetuksen vaatiman ajan.

Kespron asiakkaana olevat toimijat tarvitsevat DD-vakuutuksen viitenumeron lisäksi varmennenumeron oman DD-vakuutuksensa tekemistä varten. Varmennenumeron saa Kesprolta viitenumeron yhteydessä.

Tutustu velvoitteisiin tarkemmin Ruokaviraston sivuilla.

Mikä ihmeen DD-järjestelmä ja DD-vakuutus?

Toimijat hyödyntävät DD-järjestelmää ja DD-vakuutusta metsäkatoasetuksen velvoitteiden täyttämisessä.

DD-järjestelmän avulla toimija varmistaa, että asetuksen alaiset tuotteet ovat asetuksen asettamien velvoitteiden mukaiset. Järjestelmää kutsutaan myös asianmukaisen huolellisuuden (englanniksi Due Diligence) järjestelmäksi.

DD-järjestelmä on siis toimijan oma "riskinhallintajärjestelmä". Se koostuu tuotteisiin ja sen raaka-aineisiin liittyvän tiedon hankinnasta (esim. alkuperämaa), niiden metsäkatoriskin arvioinnista ja mahdollisen riskin vähentämistoimenpiteistä (esim. tuotteiden sertifioinnit). Käytännössä tarvittavat tiedot kerätään yhteen, ja niihin perustuen toteutetaan ja dokumentoidaan riskinarviointi, sekä mahdolliset riskin vähentämistoimet.

DD-vakuutuksen avulla toimija puolestaan vahvistaa toimitusketjun seuraaville osapuolille, että tuotteet ovat asetuksen velvoitteiden mukaisia. Vakuutusta kutsutaan myös asianmukaista huolellisuutta koskevaksi vakuutukseksi (englanniksi Due Diligence Statement, DDS).

Käytännössä se on sähköinen verkkolomakkeella tehtävä ilmoitus, jonka toimija tekee Euroopan komission ylläpitämällä TRACES-alustalla ennen raaka-aineiden tai tuotteiden markkinoille saattamista. DD-vakuutuksen viitenumeroa käytetään välittämään suurin osa asetuksen vaatimista tiedoista tuotantoketjussa. Osa tiedoista tulee kuitenkin toimittaa yritysten välillä muilla tavoin. DD-vakuutuksen sisältämiin tietoihin pääsee käsiksi erillisellä varmennenumerolla. TRACES-alustan odotetaan avautuvan metsäkatoasetuksen vaatimusten mukaiseen käyttöön joulukuun alussa 2024.

Tutustu DD-järjestelmään ja DD-vakuutukseen tarkemmin Ruokaviraston sivuilla.

Lähteet ja lisätietoa:

Ruokavirasto, Metsäkatoasetus-sivusto
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/metsakatoasetus-eudr/

Ruokavirasto, EUDR-webinaari tuonti- ja vientiyrityksille 18.9.2024
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/metsakatoasetus-eudr/webinaarit-ja-koulutukset-eudr/

Maa- ja metsätalousministeriö, Metsäkatoasetus-sivusto
https://mmm.fi/metsakato-ja-laittomat-hakkuut

EUR-Lex, Asetusteksti
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=uriserv%3AOJ.L_.2023.150.01.0206.01.FIN&toc=OJ%3AL%3A2023%3A150%3ATOC

Euroopan parlamentti, Metsäkadon syyt ja sen torjunta EU:ssa
https://www.europarl.europa.eu/topics/fi/article/20221019STO44561/metsakadon-syyt-ja-metsakadon-torjunta-eu-ssa

Tulli, Tiedote 18.6.2024
https://tulli.fi/-/uusi-metsakatoasetus-edellyttaa-toimia-maahantuojilta-ja-viejilta-valmistaudu-jo-nyt

Komission tiedote 2.10.2024
https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_24_5009