Valvotusti huipputurvallisia raaka-aineita
Hyvän elintarviketurvallisuuden takana on pitkällinen, ruokaketjun jokaisessa vaiheessa tehty työ. K-ryhmä ja Kespro osaltaan vastaavat siitä, että raaka-aineet ovat turvallisia ja laadukkaita, jotta asiakas voi ostaa niitä luottavaisin mielin.
Julkaistu
Teksti
Pi Mäkilä
Kuvat
Kespro; Antti Vettenranta
Suomalainen ruoka on erittäin turvallista. Laatua pitää kuitenkin valvoa tarkasti, sillä maailmalla ruokaväärennökset ovat miljardibisnes. Ruokaviraston elintarvikehygieniajaoston jaostopäällikkö Carmela Hellstenin mukaan elintarviketurvallisuus on Suomessa hyvällä tolalla. Elintarvikerikosten valvontaa on tehostettu viime vuosina, joten aiempaa useampi rikos tulee ilmi.
Suomessakin on uutisoitu viime vuosina elintarvikeväärennöksistä. Hellstenin mukaan tämä johtuu siitä, että elintarviketurvallisuuteen ja elintarvikeväärennöksiin on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota. Tästä johtuen niitä myös havaitaan aiempaa enemmän.
”Samaan aikaan kuluttajat ovat entistä kiinnostuneempia esimerkiksi jäljitettävyydestä”, Hellsten sanoo.
Suomalainen ruoka on huipputurvallista. Laatua pitää kuitenkin valvoa tarkasti.
Monen viranomaisen yhteistyötä
Ruokaviraston tehtävänä on edistää, valvoa ja tutkia elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua sekä esimerkiksi tuotantoeläinten hyvinvointia ja terveyttä. Käytännön elintarvikevalvonta on kuntien vastuulla, sillä jokainen kunta vastaa omalla alueellaan tuotettujen elintarvikkeiden valvonnasta. Kunnissa valvontaa tekevät eläinlääkärit, terveystarkastajat tai muut kunnalliset elintarvikevalvojat, joita Ruokavirasto ohjaa ja opastaa.
Ruokaviraston lisäksi elintarviketurvallisuutta valvovat myös kuntien omat elintarvikeyksiköt sekä Tulli. Tullin tehtävänä on valvoa Euroopan unionin jäsenmaista ja kolmansista maista tulevia ei-eläinperäisiä elintarvikkeita. Tulli tutkii elintarvikkeista muun muassa lisäaineita, kasvinsuojeluaineiden jäämiä ja geenimuuntelua. Myös suomalaisyritysten omavalvonnalla on keskeinen rooli elintarviketurvallisuuden valvonnassa.
”Lainsäädäntö määrittelee, että jokaisella elintarvikkeiden kanssa tekemisissä olevalla toimijalla aina tuotantolaitoksesta kahvilaan tulee olla omavalvonta. Kunnat taas valvovat omavalvonnan toteutumista, ja valvonnan tulokset ovat julkisia”, Carmela Hellsten kertoo.
Tarkat pelisäännöt ja laatustandardit
Kespro tekee pitkäjänteistä yhteistyötä tavarantoimittajien kanssa, ja näin myös ruokaväärennöksiä voidaan estää. Toimintaan kuuluu myös omaa riskinarviointia ja analysointia.
”Teemme tuoteturvallisuusanalytiikkaa omassa laboratoriossamme koko ajan ympäri vuoden. Väärennösvalvonta-analytiikassa käytämme ulkopuolisia palvelulaboratoriota. Nämä määritykset teetetään pääsääntöisesti kerran vuodessa”, kertoo K-ryhmän vastuullisuusjohtaja Matti Kalervo.
Kesprolla on myös tarkat omavalvontasuunnitelmat esimerkiksi varastoinnille, kuljetuksille ja noutotukuille.
”Lisäksi omavalvonta koskee myös alihankkijoitamme. Esimerkiksi kuorma-autoyrittäjille tehdyssä omavalvontasuunnitelmassa määritellään, että auton tulee olla siisti ja lämpötilojen oikeat”, Kalervo sanoo.
Lakisääteisen omavalvonnan lisäksi Kespron keskusvarastoilla noudatetaan FSSC 22000 -elintarviketurvallisuusstandardia. Sertifikaatit todentavat sen, että elintarviketurvallisuudesta pidetään huolta kansainvälisten standardien mukaisesti.
”Standardeihin liittyy tiettyjä kriteereitä, joilla elintarviketurvallisuutta johdetaan. Näin voimme varmistaa, että elintarviketurvallisuusvaaroja ehkäistään jo ennakolta”, kertoo Kespron elintarviketurvallisuudesta vastaava Mia Haavisto.
Jatkuvaa riskinarviointia
Kespron tekemän elintarviketurvallisuuden varmentamisen tavoitteena on se, että asiakkaat voivat keskittyä omaan ydintoimintaansa.
”Me teemme tätä siksi, jotta asiakkaidemme ei tarvitse olla huolestuneita aiheesta, vaan he voivat käyttää luottavaisin mielin Kespron ja koko K-ryhmän tuotteita”, Kalervo kertoo.
Lisäksi Kespro auttaa asiakkaitaan omavalvonnan toteuttamisessa.
”Meillä on esimerkiksi tarjolla NSnappy-omavalvontapalvelu, jonka avulla asiakkaamme voivat johtaa omaa valvontaansa kätevästi”, Mia Haavisto sanoo.
Myös tarkat takaisinvetosuunnitelmat kuuluvat valvontaan. Takaisinveto tehdään esimerkiksi silloin, jos tuotteen laatukriteerit eivät syystä tai toisesta täyty, tai esimerkiksi pakkausmerkinnöissä on virheitä.
”Tavarantoimittajillamme on tarkka ohjeistus siitä, miten toimia näissä tilanteissa, ja me olemme täällä vuorokauden ympäri valmiustilassa”, Kalervo kertoo.
Kun viranomaiset ovat koko Suomen alueen rikosilmiöistä tietoisempia, valvontaa on mahdollista kohdentaa entistä tehokkaammin.
Haasteena pimeä toiminta
Laadukasta omavalvontaa tarvitaan, sillä Suomikaan ei valitettavasti ole elintarvikerikosten lintukoto.
”Elintarvikerikosten ja -petosten tutkintaa ja tunnistamista varten tarvitaan kaikkia viranomaisia”, huomauttaa Ruokaviraston johtava lakimies Hanna Brotherus.
Brotheruksen mukaan epäily elintarvikerikoksesta herää usein kuntien tekemän perusvalvonnan yhteydessä.
”Esimerkiksi maatilalla voi paljastua ensin eläinsuojelurikos, jonka jälkeen huomataan, että tilalla on harjoitettu myös laitonta teurastusta”, hän kertoo.
Brotheruksen mukaan osa elintarvikerikoksista tapahtuu täysin viranomaisten valvonnan ulkopuolella. Tällöin niihin on vaikea puuttua.
”Kyseessä voi olla esimerkiksi liha- tai kala-alan tuotantolaitos, joka on saattanut kuulua aiemmin valvonnan piiriin, mutta yritys on ilmoittanut lopettaneensa. Toiminta on saattanut silti jatkua pimeästi”, Brotherus kertoo.
Varsinaiset elintarvikkeiden väärentämistapaukset ovat Suomessa kuitenkin harvinaisia. Brotheruksen mukaan syy voi olla se, että analytiikkalähtöistä petosvalvontaa ei ole toistaiseksi tehty kovin paljon Suomessa.
”Meillä on meneillään harmaan talouden torjunnan toimenpideohjelmahanke, jonka yhtenä tavoitteena on ollut valtakunnallisen tilannekuvan luominen. Olemme keränneet tilannekuvaa rikosepäilyistä koko Suomen alueelta. Kun yhteistyö on edennyt, olemme huomanneet, että elintarvikerikokset voivat jäädä viranomaisilta tunnistamatta”.
Kun viranomaiset ovat koko Suomen alueen rikosilmiöistä tietoisempia, valvontaa on mahdollista kohdentaa entistä tehokkaammin. Myös rikoksia tulee valvontaviranomaisten terävöityneen katseen ansiosta ilmi enemmän ja enemmän. Brotherus kehottaa silti pitämään silmät ja korvat auki.
”Aina löytyy toimijoita, joille voiton maksimointi keinoja kaihtamatta on se tärkein päämäärä”, Brotherus sanoo.
Me Kesprossa autamme kaiken kokoisia asiakkaitamme menestymään sekä kehittämään liikeideaansa. Meiltä saat palvelua niin henkilökohtaisesti kuin digitaalisissa kanavissa.
Tule asiakkaaksiAsiakkaanamme käytössäsi on Suomen laajin tukkuvalikoima Kespronet-verkkopalvelun kautta. Logistiikka - ja jakeluverkostomme kattaa koko Suomen.
Tilaa Kespronetistä
