Intohimoa pöytään!

Sisältö edellyttää evästeiden hyväksymisen

Jos haluat nähdä tämän sisällön, siirry evästeasetuksiin hyväksymään evästeet.

Maanantai 2. joulukuuta 2024 ei ollut ihan tavanomainen murkinapäivä Helsingin Arkadianmäellä. Eduskuntatalon eteen katettiin kansanedustajille sekä kaupunki- ja kuntapäättäjille pöytä, jonka äärellä päättäjille tarjoiltiin maittava ateria – ja palanpainikkeeksi kipakoitakin terveisiä ravintola-alan eri toimijoilta.

Intohimoa pöytään -tempauksen takana oli Kespron kokoama ravintola-alan supertiimi, Intohimotyöryhmä, jonka tavoitteena on edistää suomalaista ravintola- ja ruokakulttuuria laajan yhteistyön ja konkreettisten toimien kautta.

Yhteisen pöydän ääressä päättäjille esiteltiin Muutoksen menu, eli pöytäliinaan kirjattu kokoelma toimialan keskeisiä viestejä. Muutoksen menu on samalla ratkaisuehdotus ravintola-alan ajankohtaisiin haasteisiin.

Muutoksen menussa todetaan, että ravintola-alalla on intohimoa vaikka muille jakaa – mutta tämän lisäksi tarvitaan päätöksiä, joiden ansiosta alalla on mahdollisuus toimia ja työllistää ihmisiä. Julistuksessa huomautetaan, että liian kankea sääntely ja byrokratia rajoittavat enemmän kuin suojelevat.

Ruoka on verraton piristysruiske

Intohimoryhmän jäsen, ravintoloitsija Laura Styyra huomauttaa, että ravintolat tuovat ihan mielettömästi hyvää mieltä ihmisille.

"Ravintola-alan positiivinen vaikutus ulottuu kaikkialle yhteiskuntaan. Päättäjien ja toimialan vuorovaikutuksella pystymme toimimaan vielä paremmin ja tuomaan vielä enemmän hyvää", Styyra painottaa.

Kansanedustaja Nasima Razmyar (sd.) arvostaa tempausta ja sen viestiä.

"Ravintolat luovat kaupunkikulttuuria, lisäävät matkailua ja ovat tosi, tosi tärkeitä – osa kaupungin DNA:ta", Razmyar toteaa.

Hän lisää, että suomalaista ravintolakulttuuria voi tukea myös omalla esimerkillään ja panoksellaan.

Turha byrokratia kuriin!

Kansanedustaja Mikko Lundé(ps) uskoo, että ravintola-alan yrittäjälle jää liian pieni siivu käteen itse leipomastaan kakusta.

"Sitä siivua pitää kasvattaa. Lisäksi kaikenlainen byrokratia – esimerkiksi terassia perustettaessa – tulee saattaa inhimilliselle tasolle", hän toteaa.

Kansanedustaja Saara Hyrkkö (vihr.) katsoo, että ravintola-alan sääntelyn on oltava ennakoitavaa, reilua ja läpinäkyvää.
"Sama pätee myös esimerkiksi verotukseen. Ruoka on paljon enemmän kuin ravintoa. Se voi purkaa muureja ja rakentaa yhteisöjä. Ravintola-ala ja ruokakulttuuri ovat kaupunkien ja koko Suomen elinvoiman kannalta tärkeitä", Hyrkkö jatkaa.

Kansanedustaja Mika Poutala (kd) toteaa, että työvoiman saatavuus on yksi kipupiste, johon pitää löytää helpotusta.

"Pitäisi voida mahdollisimman matalalla kynnyksellä palkata uusia henkilöitä työpaikoille", hän toteaa.

Pöydän laittaminen koreaksi tärkeän teeman merkeissä on Poutalan mielestä loistoidea:
Tämä on mahtava tapa saada päättäjien huomio. Tästä eteenpäin keskustelua pitää vain jatkaa.

Rinta rottingilla maailmalle

Muutoksen menussa todetaan, että Suomella on kaikki edellytykset tulla maailmankuuluksi omaleimaisesta ruokakulttuuristaan, raaka-aineistaan ja luovuudestaan – kunhan niihin vain satsataan toden teolla. Samoilla linjoilla on kansanedustaja Pia Kauma (kok.):

"Meidän pitää rohkeasti viedä suomalaista ruokaa maailmalle, Kauma toteaa.

Intohimotyöryhmän on tarkoitus jatkaa toimintaansa vielä vuosia ja tuoda julkiseen keskusteluun ravintola-alan ammattilaisten näkökantoja. Kespro toimii ryhmän alullepanijana, tukijana ja alustana – ja auttaa viemään ryhmässä syntyneitä ideoita käytäntöön."

Turismin merkitys

- Ulkomaiset matkailijat käyttivät suomalaisiin ravintoloihin miljardi euroa vuodessa vuonna 2019, tuoden merkittävästi kansainvälisiä euroja Suomen talouteen.

Talouden herkullinen kivijalka

- Ravintola-ala tuo Suomen talouteen 6,7 miljardia euroa vuodessa (2023), vastaten 2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta.

- Ulkomaiset matkailijat käyttivät suomalaisiin ravintoloihin miljardi euroa vuonna 2019.